Allergisen lapsen varhaiskasvatus : Kasvattajan toimintaa ohjaava työskentelyote päiväkodin arjessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista on allergisen lapsen varhaiskasvatus allergia- ja astmalasten ryhmässä ja sitä, millaiseen ajatteluun, orientaatioon kasvattajan toiminta lasten päiväkotiryhmässä perustuu. Varhaiskasvatuksen toteuttamista tutkittiin kasvattajan näkökulmasta.

Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineistoa kerättiin dokumentoimalla tutkijan kokemuksia ja havaintoja. Lisäksi tehtiin kahdeksan teemahaastattelua Jussinkylän päiväkodin kasvattajille. Haastatteluaineistoa analysoitiin tyypittelyn ja luokittelun avulla. Tutkimuksessa selvisi, että allergisen lapsen varhaiskasvatuksen onnistuminen edellytti kasvattajien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja perusosaamisen vahvistamista allergisen lapsen hoidon osaamisella. Haastateltavien vastuksissa huomio kiinnittyi erityisesti yhteistyöhön vanhempien kanssa ja heidän tukemiseensa.

Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että kasvattajien mielestä allergiset lapset ovat tavallisia lapsia. Allergiaosaaminen tarkoittaa tarkkuutta ja huolellista perehtymistä lapsen asioihin. Kasvattajat kiinnittävät huomiota kasvatuskumppanuuteen ja vuorovaikutussuhteen luonteeseen vanhempien kanssa. Vanhempien huolenaihe esiintyy signaalina, johon kasvattaja vastaa kasvatustietoisuutensa avulla, jolloin kasvattaja pystyy suhteuttamaan vanhempien reaktiot todellisiin elämäntilanteisiin. Allergisen lapsen erityisyys ja kiinteä yhteistyö vanhempien kanssa edellyttää kasvattajalta vaativaa osaamista, johon voidaan soveltaa sosiaalipedagogiikasta nousevaa orientaatiota. Siinä kiinnitetään huomio kasvatuksen yhteisöllisyyteen ja sen tarjoamiin kasvatuksellisiin mahdollisuuksiin.

The aim of the study was to investigate how an allergic child is educated in a special group with other allergic and asthmatic children. The aim was also to investigate to what kind of an orientation the educators’ actions are based on in the children‘s kindergarten group. The realization of early education was investigated from the educator’s point of view.

The method was a qualitative analysis. The research material was collected by documenting personal experiences and observations. In addition, eight educators from the Jussinkylä kindergarten were interviewed. The interview material was classified by type. According to the study, early education of a child with an allergy is successful when the educators are committed to the communal qoals, and when the basic knowledge is consolidated with the special knowledge needed with an allergic child. In the interviewees’ answers special attention was paid to the co-operation with parents and supporting the parents.

The study showed that according to the educators, allergic children are ordinary children. An allergic competency refers to the accuracy of allergy and practices and careful familiarization with the child affairs. The educators pay attention to the educational companionship and to the nature of interdependency with the parents. The parent’s concern is a sign that educator manages with awareness of education. This allows the educator to proportion the parent’s reactions to real life situations. Because an allergic child is special and because of the constant co-operation with the parents, the educator has to have advanced knowledge to which social pedagogical orientation is applied. In this orientation, the attention is paid to the communal aspect of the education and to the educational possibilities that is offers.