Kansainvälinen selvitys huokosilmanäytteenotosta
Jyränen, Jenni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816150
Tiivistelmä
Suomessa ympäristönäytteenotto on pitkälle kehittynyttä ja ohjeistettua useilla eri osa-alueilla. Maaperän huokosilmanäytteenottoon ei kuitenkaan ole vielä käytössä yleisiä valtakunnallisia ohjeistuksia tai vakiintuneita käytäntöjä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia menetelmiä, ohjeistuksia, standardeja ja lainsäädäntöä huokosilmanäytteenottoon on käytössä Suomessa ja muualla maailmassa, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Työn oli määrä toimia apuna Tampereen kaupungin asiantuntijoille laadittavan huokosilmanäytteenotto-ohjeen kehittämisessä.
Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sähköisiä kyselyitä, jotka lähetettiin kolmelle eri vastaanottajaryhmälle: Rambollin asiantuntijat Suomessa, muut saman alan yritysten asiantuntijat Suomessa ja Rambollin asiantuntijat ulkomailla (Italia, Ranska, Tanska, Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Norja). Kyselyllä selvitettiin, mitä näytteenottomenetelmiä on käytössä otettaessa näytteitä muun muassa huokosilmaputkista, rakennusten alta ja normaaleja huokosilmaputkia suuremmista rakenteista. Lisäksi selvitettiin muita näytteenottotilanteessa tehtäviä toimenpiteitä sekä lainsäädäntöön, ohjeistuksiin, standardeihin ja tulosten tulkintaan liittyviä asioita.
Suomessa huokosilmanäytteenotto on pääpiirteittäin yhtenäistä, mutta toimintatavat eroavat silti tarpeettoman paljon toisistaan ja se keskittyy enimmäkseen näytteenottoon huokosilmaputkista. Virallisia ohjeistuksia standardeja tai lainsäädännöllisiä vaatimuksia ei ole olemassa, joten kokonaisvaltaiselle ohjeistukselle on tarvetta. Suomen ja muiden maiden välillä huokosilmanäytteenotossa oli osittain samanlaisia menetelmiä käytössä, mutta silti myös paljon eroavaisuuksia ilmeni. Ohjeistuksia tai standardeja oli muissa maissa käytössä enemmän kuin Suomessa, mutta lainsäädäntöä huokosilmanäytteenottoon liittyen vain Yhdysvalloissa.
Työ toimii yhteenvetona toimeksiantajalle yleisimmistä käytössä olevista menetelmistä, jonka avulla Tampereen kaupungin näytteenotto-ohjeistuksen laatiminen on helpompaa.
Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sähköisiä kyselyitä, jotka lähetettiin kolmelle eri vastaanottajaryhmälle: Rambollin asiantuntijat Suomessa, muut saman alan yritysten asiantuntijat Suomessa ja Rambollin asiantuntijat ulkomailla (Italia, Ranska, Tanska, Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Norja). Kyselyllä selvitettiin, mitä näytteenottomenetelmiä on käytössä otettaessa näytteitä muun muassa huokosilmaputkista, rakennusten alta ja normaaleja huokosilmaputkia suuremmista rakenteista. Lisäksi selvitettiin muita näytteenottotilanteessa tehtäviä toimenpiteitä sekä lainsäädäntöön, ohjeistuksiin, standardeihin ja tulosten tulkintaan liittyviä asioita.
Suomessa huokosilmanäytteenotto on pääpiirteittäin yhtenäistä, mutta toimintatavat eroavat silti tarpeettoman paljon toisistaan ja se keskittyy enimmäkseen näytteenottoon huokosilmaputkista. Virallisia ohjeistuksia standardeja tai lainsäädännöllisiä vaatimuksia ei ole olemassa, joten kokonaisvaltaiselle ohjeistukselle on tarvetta. Suomen ja muiden maiden välillä huokosilmanäytteenotossa oli osittain samanlaisia menetelmiä käytössä, mutta silti myös paljon eroavaisuuksia ilmeni. Ohjeistuksia tai standardeja oli muissa maissa käytössä enemmän kuin Suomessa, mutta lainsäädäntöä huokosilmanäytteenottoon liittyen vain Yhdysvalloissa.
Työ toimii yhteenvetona toimeksiantajalle yleisimmistä käytössä olevista menetelmistä, jonka avulla Tampereen kaupungin näytteenotto-ohjeistuksen laatiminen on helpompaa.