Refraktometrisen kuiva-ainemäärityksen optimointi
Anttila, Arttu (2019)
Anttila, Arttu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016247
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Solenis Finland Oy:n toimeksiantona yhtiön Tampereen tehtaan laboratoriossa vuoden 2019 alussa. Tavoitteena opinnäytetyössä oli optimoida refraktometrin kuiva-ainemääritysohjelma. Tarkoituksena oli mitata eri kuiva-ainepitoisia näytelaimennoksia refraktometrillä ja uunimenetelmällä, tuottaen vertailukelpoisia tuloksia, joita voidaan käyttää uuden refraktometriohjelman luontiin. Toissijaisena tarkoituksena oli testata uutta refraktometriohjelmaa vertailemalla sitä vanhaan ohjelmaan.
Työ suoritettiin laimentamalla kolme näytettä, yksi prepolymeeri ja kaksi märkälujaliimaa, eri pitoisuuksiin. Laimennoksista määritettiin kuiva-ainepitoisuudet uunimenetelmällä ja taitekertoimet kahdessa lämpötilassa refraktometrilla. Kuiva-ainepitoisuuden suhdetta taitekertoimeen analysoitiin regressioanalyysin ja jäännöskuvioiden avulla. Yhtiön asiantuntija teki saaduista tuloksista uuden refraktometriohjelman prepolymeerille.
Saadut tulokset uunimenetelmällä olivat hajonnoiltaan yhtiön sallimien raja-arvojen mukaisia. Refraktometrin tulokset olivat hyviä, mutta niihin on saattanut vaikuttaa veden haihtuminen laimennoksesta. Tuloksista havaittiin, että näytteiden kuiva-ainepitoisuudet eivät ole lineaarisessa suhteessa taitekertoimeen mittausalueilla. Kalibrointisuorat tehtiin siten ei-lineaarisina toisen asteen yhtälön kuvaajina. Vertailemalla uutta ja vanhaa refraktometriohjelmaa, havaittiin refraktometrin uuden ohjelman kuiva-ainepitoisuuden tarkkuuden kasvu.
Työ oli onnistunut, koska uusi prepolymeerin refraktometriohjelma määrittää kuiva-ainepitoisuuden tarkemmin kuin sitä edeltävä. Myös märkälujaliimanäytteiden tulokset olivat hyviä ja niistä asiantuntija voi tehdä tarkat refraktometriohjelmat tulevaisuudessa. Refraktometrilla mittaamisessa havaittiin kuitenkin epävarmuutta tuloksissa. Jos vastaavanlaista mittaamista suoritetaan jatkossa, tulee ottaa huomioon näytteen haihtuminen ja mahdollisesti näytteen sekoittamattomuus veden kanssa.
Työ suoritettiin laimentamalla kolme näytettä, yksi prepolymeeri ja kaksi märkälujaliimaa, eri pitoisuuksiin. Laimennoksista määritettiin kuiva-ainepitoisuudet uunimenetelmällä ja taitekertoimet kahdessa lämpötilassa refraktometrilla. Kuiva-ainepitoisuuden suhdetta taitekertoimeen analysoitiin regressioanalyysin ja jäännöskuvioiden avulla. Yhtiön asiantuntija teki saaduista tuloksista uuden refraktometriohjelman prepolymeerille.
Saadut tulokset uunimenetelmällä olivat hajonnoiltaan yhtiön sallimien raja-arvojen mukaisia. Refraktometrin tulokset olivat hyviä, mutta niihin on saattanut vaikuttaa veden haihtuminen laimennoksesta. Tuloksista havaittiin, että näytteiden kuiva-ainepitoisuudet eivät ole lineaarisessa suhteessa taitekertoimeen mittausalueilla. Kalibrointisuorat tehtiin siten ei-lineaarisina toisen asteen yhtälön kuvaajina. Vertailemalla uutta ja vanhaa refraktometriohjelmaa, havaittiin refraktometrin uuden ohjelman kuiva-ainepitoisuuden tarkkuuden kasvu.
Työ oli onnistunut, koska uusi prepolymeerin refraktometriohjelma määrittää kuiva-ainepitoisuuden tarkemmin kuin sitä edeltävä. Myös märkälujaliimanäytteiden tulokset olivat hyviä ja niistä asiantuntija voi tehdä tarkat refraktometriohjelmat tulevaisuudessa. Refraktometrilla mittaamisessa havaittiin kuitenkin epävarmuutta tuloksissa. Jos vastaavanlaista mittaamista suoritetaan jatkossa, tulee ottaa huomioon näytteen haihtuminen ja mahdollisesti näytteen sekoittamattomuus veden kanssa.