Hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista psykiatrisessa hoitotyössä
Juutilainen, Petra (2010)
Lataukset:
Juutilainen, Petra
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113563
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista sekä selvittää heidän näkemyksiään työhyvinvointia edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Psykiatrisessa hoitotyössä persoona on tärkeä työväline. Hoitaja osallistuu potilaan elämään ja yhdessä voidaan käydä läpi raskaita asioita. Emotionaalinen kuormittuminen on suurta. Hoitajien kuormittuessa työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on olennaista myös työurien pitkittyessä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja kaksivaiheinen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisen kuntoutusosaston P3:n kanssa. Aineisto kerättiin esseen muodossa avoimin kysymyksin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lisäksi osastolla pidettiin yhteinen keskustelutilaisuus, jolloin esseevastausten pohjalta nousseista teemoista keskusteltiin työryhmässä.
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että hoitajien työhyvinvointi vaihteli. Työhyvinvointia edistävät tekijät jaettiin työelämään ja yksityiselämään liittyviin tekijöihin. Työelämän edistävinä tekijöinä koettiin työyhteisö, esimiestyöskentely, oma ammattitaito, potilaat ja työnohjaus. Yksityiselämässä fyysiset ja henkiset voimavarat koettiin edistäviksi tekijöiksi. Heikentävinä tekijöinä nousivat esille resurssien riittämättömyys, työyhteisön huono ilmapiiri, organisaation riittämätön esimiestoiminta, muutokset ja huono henkinen ja fyysinen hyvinvointi työssä.
Tulevaisuudessa työhyvinvointia voisi tutkia osastolla säännöllisin väliajoin, jolloin mahdollistuisi vertailu ja nähtäisiin esimerkiksi, onko kuormittavia tekijöitä saatu vähennettyä. Myös kuormittavien tekijöiden vähentämiskeinot tai yksilöllisten ratkaisujen etsiminen työhyvinvoinnin edistämiseen voivat olla kehittämiskohteena.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja kaksivaiheinen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisen kuntoutusosaston P3:n kanssa. Aineisto kerättiin esseen muodossa avoimin kysymyksin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lisäksi osastolla pidettiin yhteinen keskustelutilaisuus, jolloin esseevastausten pohjalta nousseista teemoista keskusteltiin työryhmässä.
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että hoitajien työhyvinvointi vaihteli. Työhyvinvointia edistävät tekijät jaettiin työelämään ja yksityiselämään liittyviin tekijöihin. Työelämän edistävinä tekijöinä koettiin työyhteisö, esimiestyöskentely, oma ammattitaito, potilaat ja työnohjaus. Yksityiselämässä fyysiset ja henkiset voimavarat koettiin edistäviksi tekijöiksi. Heikentävinä tekijöinä nousivat esille resurssien riittämättömyys, työyhteisön huono ilmapiiri, organisaation riittämätön esimiestoiminta, muutokset ja huono henkinen ja fyysinen hyvinvointi työssä.
Tulevaisuudessa työhyvinvointia voisi tutkia osastolla säännöllisin väliajoin, jolloin mahdollistuisi vertailu ja nähtäisiin esimerkiksi, onko kuormittavia tekijöitä saatu vähennettyä. Myös kuormittavien tekijöiden vähentämiskeinot tai yksilöllisten ratkaisujen etsiminen työhyvinvoinnin edistämiseen voivat olla kehittämiskohteena.