Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot

Tupila, Sampo (2010)

 
Avaa tiedosto
Sampo_Tupila.pdf (443.8Kt)
Lataukset: 


Tupila, Sampo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101313635
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää miten pystyttäisiin toimittamaan pihvilihaa teurastamolle tasaisemmin ympäri vuoden sekä samalla parantamaan naudanlihan loppukasvatuksen toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta. Lisäksi haluttiin selvittää missä kasvatusajassa nauta kannattaa kasvattaa, kuinka elopaino vaikuttaa lihakkuus- ja rasvaluokkiin ja kuinka nämä tekijät vaikuttavat taloudelliseen kannattavuuteen. Lähtökohtaisesti olettamuksena oli, että toteutunutta vasikoiden välitysajankohtaa ei yritetä muuttaa, vaan teuraaksituloajankohdan muutos toteutetaan kasvatusajan muutoksen avulla. Tutkimusaineistona oli Atria Suomi Oy:n teu-rastiedot lähinnä vuodelta 2008.
Liharotuisten vasikoiden loppukasvatukseen erikoistunut tila vastaanottaa vieroitetut vasikat noin 6,5 kuukauden ikäisinä ja kasvattaa ne teuraaksi lähtöön saakka. Lihanaudan taloudellisen kasvun kannalta on olennaista tietää eri kudosten suhteellisia kasvunopeuksia. Etenkin rasvoittumispisteen tiedostaminen eri roduilla/ sukupuolella on hyödyllinen tieto. Naudan ruokinta voidaan toteuttaa erilaisilla ruokintastrategioilla tai monilla erilaisilla rehuseoksilla, jotka vaikuttavat ruhon laatuun eri tavalla. Naudan taloudellinen arvo kuvataan EUROP-laatuluokituksella, josta selviää ruhon lihakkuus ja rasvaisuus.
Eläimet jaettiin viiteen erilaiseen kasvatusmalliin, joissa yhdessä kasvatettiin ainoastaan teurashiehoja ja lopussa neljässä kasvatusmallissa sonneja. Eläimet välitettiin malleihin toteutuneina välitysajankohtina. Kasvatusmalleissa eläimet eroavat toisistaan mm. kasvutaipumuksensa, rotunsa ja sukupuolensa perusteella. Tila-vaatimukseen perustuen kasvatusmallien välillä eläinmäärät vaihtelivat. Ensim-mäisessä kasvatusmallissa tila voi vastaanottaa 460 eläintä vuodessa, toisessa mallissa 270 vuodessa, kolmannessa mallissa 240 vuodessa, neljännessä mallissa 230 vuodessa ja viidennessä mallissa 240 eläintä vuodessa.
Saatujen tulosten pohjalta näyttäisi siltä, että pihvilihan tarjonta saataisiin vastaamaan paremmin kulutuskysynnän tarpeita. Tämä hyödyttäisi tuottajia, lihanjalostuslaitosta sekä kuluttajia. Atria Suomi Oy voi hyödyntää tämän työn tuloksia kehittäessään nautalihantuotannon ohjausta tulevaisuudessa sekä koulutusmateriaalina koulutustilaisuuksissa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste