Monikulttuurisuus siivoustyössä: Eroavatko eri kulttuurien puhtauskäsitykset?
Limingoja, Anna-Leena (2019)
Limingoja, Anna-Leena
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, eroavatko suomalaisten ja muiden maiden puhtauskäsitykset toisistaan ja miten haluttu puhtaustaso saavutettiin. Samalla selvitettiin koko organisaatiolle, mitä työpaikoilla tapahtuu ja mitä asiakkaille kuuluu – missä olemme onnistuneet ja missä täytyy muuttaa toimintatapoja. Lisäksi tarkoituksena oli tuoda näkyväksi ulkomaalaisten työntekijöiden osuus siivoustyössä myös Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Haastattelemalla selvitettiin Lassila & Tikanojan ulkomaalaisten työntekijöiden näkemyksiä, perehdytyksestä ja heidän työssä menestymisestään. Haastatteluissa esimiehet kertoivat kokemuksistaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ja työskentelemisestä heidän kanssaan. Asiakaskohteissa keskusteltiin asiakkaiden kanssa heidän kokemuksista Lassila & Tikanojan työntekijöistä yleensä. Samalla kirjoitettiin muistiin tapahtumia eri työkohteista. Haastattelut suunniteltiin yhdessä oman esimieheni ja henkilöstöhallinnasta vastaavan henkilön kanssa.
Tuloksena todettiin, että tarvitsemme joka organisaatiotasolle kielitaitoisia työntekijöitä ja että englanti ei saisi olla ainoa työkieli. Käytäntö on osoittanut, että asioita jää kertomatta tai työntekijä ei ymmärtänyt kaikkea kerrottuja asioita, koska kummankaan osapuolen äidinkieli ei ole englanti ja ammattisanastoa ei hallita. Lisäksi huomattiin, että asiakas ei niinkään kiinnitä huomiota työntekijän kansalaisuuteen vaan siihen, että sovitut työt tulevat tehdyksi sovittuun aikaan ja työntekijä on tehtävään riittävästi perehdytetty.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kun työpaikasta tulee monikulttuurinen, täytyy tuntea myös muiden kulttuurien tapoja. Lisäksi voidaan todeta, että perehdyttämiseen täytyy varata aikaa ja kielitaitoinen henkilö sekä tarpeeksi englanninkielistä materiaalia. Palvelukuvaukset pitäisi olla myös englanniksi. Täten saadaan varmistettua sekä työntekijän, esimiehen että asiakkaan tyytyväisyys.
Haastattelemalla selvitettiin Lassila & Tikanojan ulkomaalaisten työntekijöiden näkemyksiä, perehdytyksestä ja heidän työssä menestymisestään. Haastatteluissa esimiehet kertoivat kokemuksistaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ja työskentelemisestä heidän kanssaan. Asiakaskohteissa keskusteltiin asiakkaiden kanssa heidän kokemuksista Lassila & Tikanojan työntekijöistä yleensä. Samalla kirjoitettiin muistiin tapahtumia eri työkohteista. Haastattelut suunniteltiin yhdessä oman esimieheni ja henkilöstöhallinnasta vastaavan henkilön kanssa.
Tuloksena todettiin, että tarvitsemme joka organisaatiotasolle kielitaitoisia työntekijöitä ja että englanti ei saisi olla ainoa työkieli. Käytäntö on osoittanut, että asioita jää kertomatta tai työntekijä ei ymmärtänyt kaikkea kerrottuja asioita, koska kummankaan osapuolen äidinkieli ei ole englanti ja ammattisanastoa ei hallita. Lisäksi huomattiin, että asiakas ei niinkään kiinnitä huomiota työntekijän kansalaisuuteen vaan siihen, että sovitut työt tulevat tehdyksi sovittuun aikaan ja työntekijä on tehtävään riittävästi perehdytetty.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kun työpaikasta tulee monikulttuurinen, täytyy tuntea myös muiden kulttuurien tapoja. Lisäksi voidaan todeta, että perehdyttämiseen täytyy varata aikaa ja kielitaitoinen henkilö sekä tarpeeksi englanninkielistä materiaalia. Palvelukuvaukset pitäisi olla myös englanniksi. Täten saadaan varmistettua sekä työntekijän, esimiehen että asiakkaan tyytyväisyys.