Teoriaa ja tosielämän dataa opiskelumotivaatiosta ja sen merkityksestä

Abstract

Tässä kehittämishankkeessa tutkittiin motivaatiota käsitteenä, sen merkitystä oppimisessa ja opiskelussa sekä opettajan merkitystä motivaation luojana. Hankkeen ensisijainen tarkoitus oli tyydyttää omaa tiedonnälkääni ja tarvettani ymmärtää mistä oppimismotivaatiossa on kyse ja miten voin sitä synnyttää omassa työssäni ja opinnoissani. Samalla kehityshanke antaa kenelle tahansa toiselle opettajalle tietoa oppimismotivaatiokäsitteestä. En usko, että monikaan opettaja ehtii pysähtyä arjen ja työkiireiden tiimellyksessä miettimään riittävästi motivaatiota ja sitä, miten voisi omassa työssään sitä kehittää. Tämä oletus osoittautui oikeaksi kun lähetin motivaatioaiheisen kyselyn pienelle ryhmälle opettajia ja kysyin heidän näkemyksiään motivaatiosta. Kaikki opettajat kertoivat, että aluksi tuntui vaikealta vastata kysymyksiin. Kyselyyn vastattuaan he kuitenkin olivat sitä mieltä, että oli ollut antoisaa pysähtyä hetkeksi miettimään tätä tärkeää asiaa. Kehityshanke on teoriapainotteinen, koska halusin saada vankan teoriapohjan johon saatoin peilata empiiristä tietoa, jota sain kyselyyn vastanneilta opettajilta. Teoriaosuus on tuotettu osittain yhdessä Suunnistajat -pienryhmän kanssa syksyllä 2009. Suunnistajat -pienryhmä oli syksyllä 2009 verkkoryhmässä aloittaneista opettaja-opiskelijoista muodostettu 4 hengen ryhmä, joka työsti yhdessä muutamia oppimistehtäviä opettajaopintojen eri näkökulmissa. Motivaatio-aiheeseen pääsimme käsiksi oppimistehtävän kautta, jonka aiheena oli merkityksellinen oppiminen. Olen täydentänyt ja laajentanut teorian nykyiseen muotoonsa syksyllä 2010. Luvut 2.1 - 2.4 on tuotettu osittain yhdessä Suunnistajat pienryhmän kanssa. Luvut 2.5 ja 2.6 joissa käsitellään motivaation vahvistamista ja opettajan merkitystä motivaation luojana olen lisäksi liittänyt täydentämään teoriakokonaisuutta. Empiirisessä osuudessa opettajien näkemyksiä on selvitetty pienimuotoisella kirjallisella kyselyllä joka sisälsi neljä avokysymystä ja yhden strukturoidun kysymyksen. Lähetin kyselyn yhdeksälle opettajalle sähköpostilla ja he saivat vastata kyselyyn anonyymisti. Yhdeksän opettajaa vastasi kyselyyn. Empiirisen osan kautta tavoitteenani oli vahvistaa motivaatioteorioiden ilmenemistä suomalaisissa kouluissa. Koska otoskoko oli pieni, saadut tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä käytettiin ensiymmärryksen saamiseen. Analyysissä käytin tekstianalyysin yhtä alalajia eli diskurssianalyysiä.