Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen seinien lisäeristäminen

Abstract

Työssä pohditaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen seinien lisäeristämistä. Pohdinnan kohteena ovat seinät, koska seinien kohdalla lisäeristäminen on rakennuksen arvojen kannalta kaikkein hankalinta. Työn tavoite on selvittää onko mahdollista vastata rakennusmääräyskokoelman energiatavoitteisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen seinien kohdalla. Aihe on ajankohtainen, koska energiatehokkuutta korostetaan. Pohdinnan kohteena ovat myös tämän hetken konservoinnissa käytetyt lisäeristämissuositukset.

Koska työn pohjana ovat vanhan rakennuksen arvot, esitellään työssä ensin eri näkökulmia miksi vanha rakennus on arvokas. Erikseen käsitellään, mitkä ovat seinien arvot ja ongelmat lisäeristettäessä.

Lisäeristämisen ongelmaa pohditaan Museoviraston ohjeistuksen, Suomen rakennusmääräyskokoelman tavoitteiden, eri materiaalivaihtoehtojen ja lisäeristämispaikan mukaan.

Teknisesti hirsirakennuksen voi lisäeristää tehokkaasti, mutta kulttuurihistoriallisia arvoja mietittäessä niin sisä- kuin ulkopuolinenkin lisäeristäminen käy hankalaksi. Suurta energiataloudellista hyötyä tuottava lisäeristäminen ei onnistu. Suositeltava ratkaisu, johon työn pohdinnassa päädytään, on ulkopuolinen tiivistäminen. Energiatehokkuus ja ekotehokkuus pitää saavuttaa erilaisin keinoin.

Varsinaisia uusia innovaatioita työssä ei ilmene, mutta pohdinnan lopputulos poikkeaa rakennusten julkisivukeskeisestä suojelusta korostamaan myös sisäpuolisia pintakäsittelyitä.