Aktiivinen johtajuus kolmannen sektorin toiminnan kehittäjänä : Innovatiivisuus tarttuu koko työyhteisöön

Abstract

Tämän työn toimeksiantajana on Hämeen Sininauha ry, joka toimii kolmannella sektorilla päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden keskuudessa. Työn kehittyminen vaatii aktiivisen johtajuuden kautta tehtyä laatuarviointia, jolla voidaan vastata yhteiskunnan asettamiin kilpailutushaasteisiin. Työn tavoitteena on ollut laadunarviointimenetelmän käyttöönoton avulla jalkauttaa aktiivista johtajuutta eri työyksiköihin. Teoriaosuudessa on avattu toimintatutkimuksen käsitettä tieteellisestä näkökulmasta, käsitelty johtajuutta henkilöstön kehittämisen näkökulmasta, eettisyyttä tutkimustyössä sekä eettistä johtajuutta, sekä esitelty eri laadunarviointimenetelmiä.

Työ on toteutettu osallistavana toimintatutkimuksena, jossa tutkimusaineisto muodostui henkilökunnan kehityspäivien annista, henkilökunnan koulutuspäivistä ITE-arviointi-tutkimuksista, joita tehtiin kaksi kertaa. Merkittävän osan aineistoa muodostavat kehittämistyön tueksi muodostetun Hanska-tiimin toiminnan kuvaus. Aktiivisen johtajuuden jalkautuminen työyksikkötasolle käynnisti koko yhteisöön monella tasolla toteutuvan innovatiivisen kehitysprosessin. Muutos toimii positiivisena voimavarana. Tämän kehitysprosessin aikaansaamaa tulosta voi konkreettisesti tarkastella kahden eri ITE-kyselyn välisellä muutoksella.

Kehittämistehtävän tarkka kuvaus ja analysointi ovat hyödyllisiä mille tahansa kolmannen sektorin toimijalle. Toteutetun tehtävän tarkka raportointi auttaa oman toiminnan kehittämisessä. Kyselyjen tuloksia analysoidessa näkee tapahtuneen työyhteisön sisällä tapahtunutta kasvua samansuuntaiseksi ymmärtämykseksi laatutyötä kohtaan. Aito kiinnostus oman tulosyksikön työn kehittämiseen on selvästi lisääntynyt. Kehitysprosessin aikana johtoryhmätyöskentely on löytänyt paikkansa merkittävänä työn selkeyttäjänä. Uusien toimintamallien ideointi ja kokeilu on rikastunut. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vahvistunut verkostoitumisen kautta.

This thesis was commissioned by Hämeen Sininauha ry, which works in the third sector with clients who have problems with substance abuse and mental health and who are marginalized in society. The development of working practices requires a quality assessment done in accordance with active leadership to respond to the competitiveness challenges presented by society. The aim of this thesis has been to introduce active leadership to various working units through a quality assessment process. In the theory section light has been shed on the term action research from a scientific viewpoint and leadership has been discussed from a personnel development perspective. The theory section also deals with the ethical approach to research and ethical leadership as well as introducing a number of quality assessment methods.

This thesis has been implemented as a participatory action research, where the research material was gathered from a staff development day and two separate staff training days where ITE-assessment surveys were carried out. The description of the work of the ‘hanska’-team, which was created to assist in the development work of Hämeen Sininauha ry, is a significant part of the material. The introduction of active leadership to working unit level began a process of innovative development which influenced the whole workplace on many levels. Change acts as a positive strength reserve. The result of this development process is concretized in the difference between the two ITE-surveys.

The exact specification and clear analysis of a development task are of immense help for any actor in the third sector. A meticulous report of the performed task gives good opportunities for assessing development. When analyzing the results of the surveys one saw that the workplace’s understanding of quality work had moved in the same direction. A genuine interest in the improvement of the individual units’ work was fostered in the workplace. During the development process the board of directors found its place as a clarifier of work. Toying with new ideas and frameworks has increased. Finally, cooperation with other actors and partners has increased via networking.