"Se tuo lapsille iloa ja opitaan pitämään huolta" : Kaverikoiratoiminta lasten parissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomen Kennelliiton rekisteröimää kaverikoiratoimintaa lasten parissa työskentelevien henkilöiden näkökulmasta. Halusimme selvittää, saako koirien läsnäolo minkäänlaista muutosta aikaan lasten käyttäytymiseen ja olisiko tämäntyyppiselle toiminnalle enemmänkin käyttöä lasten kanssa. Tutkimuksella haimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä järjestelyjä ja ammatillista osaamista henkilökunnalta vaaditaan? Millaista hyötyä saadaan kaverikoiratoiminnalla aikaan lasten parissa? Halusimme selvittää myös, voidaanko koirien avulla parantaa yhteisöllisyyttä yksikön sisällä ja voidaanko ei-toivottua käytöstä, pelkoja ja häiriökäyttäytymistä, lapsilla lieventää.

Aineisto kerättiin kyselylomakkeella helmikuun 2010 aikana ja tutkimukseen osallistui vaasalaisen päiväkodin sekä SOS-lapsikylän yksikön työntekijöitä. Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 17 kappaletta, eli vastausprosentiksi saimme 40 %.

Vastaajien mukaan kaverikoiravierailut olivat hyvin toivottuja ja miellyttivät kaikkia osapuolia. Vierailut toivat iloa yksiköiden arkeen ja samalla lapsille pystyttiin opettamaan hyödyllisiä taitoja. Kaverikoiravierailujen koettiin lisäävän yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista vuorovaikutusta yksikön sisällä. Kyselyn perusteella selvisi myös, etteivät vierailut aiheuttaneet henkilökunnalle liikaa ylimääräistä työtä ja järjestelyä, sillä vierailut järjestettiin usein yksiköiden pihalla. Allergiaa ja koirapelkoa ilmeni hieman sekä henkilökunnalla että lapsilla, mutta niitä ei koettu liiallisena tai vierailuja estäviksi tekijöiksi. Lapset saivat va-paasti olla koirien kanssa tekemisissä ja vastaajien mukaan myös koirapelkoa pystyttiin lieventämään kaverikoiravierailujen avulla. Vierailut koettiin hyödyllisinä lasten kanssa työskennellessä ja niiden toivottiin toteutuvan jatkossa useammin ja säännöllisemmin.

Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää kaverikoiravierailujen merkitystä etenkin erityislapsille. Voidaanko koirien avulla kuntouttaa lapsia ja saada apua erityislasten sosiaalisiin, fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin? Myös tutkimukset varhaiskasvatusyksiköissä, kuten päiväkodeissa ja lastenkodeissa olisivat hyödyllisiä, sillä aihetta on tutkittu Suomessa todella vähän.

The aim of this bachelor’s thesis was to study the use of therapy dogs registered with the Finnish Kennel Club from the point of view of the staff working with children. The goal was to find out if the presence of dogs change the behavior of children and would this sort of activity be more used working with children. In our research we tried to answers the following questions: 1.What arrangements are required for staff? 2. What professional skills are reguired for staff 3? Are there any benefits of using theraphy dog activities with children?

The material was collected with a questionnaire in February 2010. One nursery school and one SOS Children`s Vil-lage unit participated in survey. 17 staff members (40 per cent of the staff) answered our questionnaire.

According to the results, visits from therapy dogs were eagerly anticipated and positive events enjoyed by both the children and the staff. Visits brought joy to units and at the same time children were taught some useful skills. Visits from the therapy dogs were considered to increase the sense of community and social interaction within the unit. According to the survey the staff did not feel that the therapy dog visits had substantially increased their workload. There seemed to be a little allergy and fear of dogs but that did not prove to be real obstacles to the visits. Children were free to play with the dogs and according to respondents’ visits relief the fear of dogs. Visits from therapy dogs were considered to be useful and the staff hoped that the therapy dog visits would continue in the future and that the visits would take place more frequently and more regularly.

There is still call for further, more extensive study in the use of therapy dogs with especially special children. Studies from other early childhood units, like day-care center and children´s home would be useful because subject has been studied so little in Finland.