Näytteenottolansettien vertaaminen veren glukoosimäärityksissä

Abstract

Opinnäytetyön aihe, Näytteenottolansettien vertaaminen veren glukoosimäärityksissä, saatiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikön ylikemisti Kari Åkermanilta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että vertailusta saatujen tulosten avulla voidaan parantaa diabeetikoiden omaseurannan luotettavuutta. Työssä vertailtiin pisto-ominaisuuksiltaan erilaisia lansetteja, joista kaksi teki pisto- ja yksi viiltohaavan. Vertailtavat lansetit olivat Rochen Safe-T-Pro Plus, Bayerin Microlet 2 sekä Abbott:n FreeStyle Näytteenottolaite. Tarkoituksena oli selvittää, onko pistohaavan tekevillä lanseteilla vaikutusta veren glukoositulokseen. Tehtävänä oli kokeellisen tutkimuksen avulla selvittää, onko omaseurannassa käytössä oleva lansetti vertailukelpoinen sairaalan laboratorion lansetin kanssa sekä vaikuttaako haavan erilaisuus näytteestä saatuihin tuloksiin ja jos vaikuttaa, niin miten.

Opinnäytetyö perustui kvantitatiiviseen eli määrälliseen sekä vertailevaan ja kokeelliseen tutkimusmenetelmään. Teoreettinen osuus koostui diabeteksesta ja sen omaseurannasta, vierianalytiikasta ja laadukkaasta ihopistonäytteenotosta sekä työssä käytetyistä glukoosimittareista ja lanseteista. Näytteenottolansettien vertaaminen tapahtui Seinäjoen keskussairaalassa kliinisen kemian laboratoriossa, jonka henkilökunta toimi testihenkilöinä. Näytteenotoista saadut tulokset kerättiin Excel-taulukkoon, jonka avulla tulokset esitettiin erilaisina havainnollistavina kaavioina ja diagrammeina.

Saaduista tuloksista voidaan päätellä, että lansetilla on vaikutusta veren glukoosiarvoon. Tulosten perusteella FreeStyle Näytteenottolaitteella saatiin korkeampia tuloksia kuin muilla lanseteilla. Vastaavasti Safe-T-Pro Plus -lansetilla saatiin matalampia tuloksia kuin muilla lanseteilla. Jatkotutkimuksena lansettien eroja voisi selvittää tarkemmin käyttäen yhtä määrityslaitetta ja useampaa kuin kolmea vertailtavaa lansettia. Näitä glukoosituloksia voisi verrata samanaikaisesti otettuun laskimonäytteeseen. Tämän lisäksi voisi tutkia myös eri lansettien tuottamaa kipua tarkemmin kysymällä kipukokemuksista jokaiselta testihenkilöltä.

We obtained the subject of our bachelor’s thesis from Kari Åkerman, the head chemist of the Clinical Chemistry Laboratory of Seinäjoki Central Hospital. The aim of our bachelor’s thesis is to improve the reliability of diabetics’ self-monitoring of blood glucose. We compared three different skin puncture lancets which made different kinds of wounds. Two of them were needle lancets and one was a blade lancet. Our bachelor’s thesis contains theory of diabetes, self-monitoring of blood glucose, point-of-care and skin puncture sampling.

The aim of our bachelor’s thesis was to find out if the characteristics of the lancets have an impact on blood glucose results. Based on this information, we were able to find out if the needle lancet used in self-monitoring is comparable with the blade lancet used in the Clinical Chemistry Laboratory of Seinäjoki Central Hospital. Based on our research, we came to a conclusion that the characteristics of skin puncture lancets have an impact on blood glucose results. We found out that the blood glucose results are lower with blade lancet than with needle lancets.