Hellitellen elämän alkuun : Varhaisen vuorovaikutuksen toteutuminen ja tukeminen terveydenhoitajien kokemana
Kallioniemi, Jenna; Kujala, Annika (2010)
Kallioniemi, Jenna
Kujala, Annika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110814252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110814252
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten varhainen vuorovaikutus nykypäivänä toteutuu alle 1- vuotiaan lapsen ja hänen vanhempiensa välisessä suhteessa terveydenhoitajien kokemana sekä millaisia keinoja terveydenhoitajilla on tukea vanhempia varhaisen vuorovaikutuksen toteutumisessa. Tavoitteena oli tukea lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä antaa terveydenhoitajille lisää valmiuksia ohjata ja neuvoa vanhempia varhaisen vuorovaikutuksen toteutumisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli viisi Tampereen kaupungin hyvinvointineuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurimmaksi osaksi vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä on toimivaa. Ajoittain terveydenhoitajat kuitenkin kokivat haasteelliseksi arvioida vuorovaikutussuhteen toimivuutta. Perheet, joissa varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia esiintyy, ovat harvassa. Terveydenhoitajat ovat huomanneet, että erilaisilla varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvillä ongelmilla on tapana kasaantua. Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajilla oli paljon erilaisia keinoja ja menetelmiä tukea varhaista vuorovaikutussuhdetta. Lisäksi terveydenhoitajalla on hyödynnettävissään useita yhteistyötahoja.
Jatkossa voisi selvittää millaisia työvälineitä terveydenhoitajat kaipaavat vanhemmuuden tukemiseen sekä millaisena vanhemmat kokevat terveydenhoitajalta saamansa tuen. Lisäksi olisi hyvä selvittää, miten ongelmat varhaisessa vuorovaikutussuhteessa alle 1-vuotiaan ja hänen vanhempansa välillä vaikuttavat lapsen myöhempään elämään. Kehittämistehtävänä tehtiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:lle ohjelehtinen varhaisesta vuorovaikutuksesta. Tämä tuotos tulee sähköisessä muodossa myös Tampereen kaupungin Looraan terveydenhoitajien työvälineeksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli viisi Tampereen kaupungin hyvinvointineuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurimmaksi osaksi vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä on toimivaa. Ajoittain terveydenhoitajat kuitenkin kokivat haasteelliseksi arvioida vuorovaikutussuhteen toimivuutta. Perheet, joissa varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia esiintyy, ovat harvassa. Terveydenhoitajat ovat huomanneet, että erilaisilla varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvillä ongelmilla on tapana kasaantua. Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajilla oli paljon erilaisia keinoja ja menetelmiä tukea varhaista vuorovaikutussuhdetta. Lisäksi terveydenhoitajalla on hyödynnettävissään useita yhteistyötahoja.
Jatkossa voisi selvittää millaisia työvälineitä terveydenhoitajat kaipaavat vanhemmuuden tukemiseen sekä millaisena vanhemmat kokevat terveydenhoitajalta saamansa tuen. Lisäksi olisi hyvä selvittää, miten ongelmat varhaisessa vuorovaikutussuhteessa alle 1-vuotiaan ja hänen vanhempansa välillä vaikuttavat lapsen myöhempään elämään. Kehittämistehtävänä tehtiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:lle ohjelehtinen varhaisesta vuorovaikutuksesta. Tämä tuotos tulee sähköisessä muodossa myös Tampereen kaupungin Looraan terveydenhoitajien työvälineeksi.