Lönnrotin paperilappusesta 2000-luvun digitaaliversioksi : Sähköinen matkalaskujärjestelmä
Kaunonen, Kaija-Leena (2010)
Kaunonen, Kaija-Leena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111014354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111014354
Tiivistelmä
Sähköinen matkalaskujärjestelmä on ollut käytössä liki kymmenen vuotta. Tutkimuksella on kuitenkin uutuusarvoa, sillä seurakunnissa matkalaskujärjestelmistä ei ole tehty tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui noin puolet Saarijärven seurakunnan henkilökunnasta. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden tietotekniikan taitotason ja sähköisen matkalaskujärjestelmän käytön oppimisen lisäksi henkilöstön motivaatiota ja valmiutta muutokseen. Yhteisössä ei ole aiemmin tehty tietotekniikan osaamisselvitystä. Tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön tietotekniikan taitotasoa, halukkuutta osallistua tietotekniikan perus- tai tehokurssille, toimisto-ohjelmien käyttötarvetta sekä kiinnostusta Word-, Excel- ja PowerPoint -koulutuksiin.
Laadullista tutkimusta laajennettiin aineistotriangulaatioksi, jotta tuloksesta saatiin luotettava. Tietoperustana käytettiin luotettavaa kirjallisuutta, ammattikirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, muuta luotettavaa aineistoa ja tutkijan pitkäaikaista työkokemusta. Sähköisen matkalaskukoulutuksen jälkeen havainnoinneista tehdyt muistiinpanot dokumentoitiin. Tutkimusta laajennettiin laatimalla haastattelukysymyslomake. Vastaajilla oli mahdollisuus joko osallistua haastatteluun tai palauttaa lomake täytettynä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja muusta vastausaineistosta valittiin tutkimuksen tulokseen taulukoissa ratkaisevasti vaikuttavat lukumäärät. Käsitekartan luokittelua kaventamalla eli sisällön analyysillä löydettiin synteesi.
Suurin osa vastaajista oppi tutkimusaikana sähköisen matkalaskun teon. Tietotekniikan käyttötaitotason keskiarvoksi saatiin peruskäyttötaito. Valmius muutokseen ilmeni siten, ettei kukaan työntekijä halunnut vaihtaa sähköistä matkalaskua takaisin paperiseen. Vastauksissa mainittiin halukkuus tehdä matkalasku kotoa käsin. Siihen on mahdollisuus olemassa. Tietoliikenneverkon nopeuden nostaminen parantaa ja nopeuttaa ohjelman käsittelyä. Työyhteisön motivaatiota kehitetään työyhteisöviestinnällä ja opintokerhon perustamisella.
Laadullista tutkimusta laajennettiin aineistotriangulaatioksi, jotta tuloksesta saatiin luotettava. Tietoperustana käytettiin luotettavaa kirjallisuutta, ammattikirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, muuta luotettavaa aineistoa ja tutkijan pitkäaikaista työkokemusta. Sähköisen matkalaskukoulutuksen jälkeen havainnoinneista tehdyt muistiinpanot dokumentoitiin. Tutkimusta laajennettiin laatimalla haastattelukysymyslomake. Vastaajilla oli mahdollisuus joko osallistua haastatteluun tai palauttaa lomake täytettynä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja muusta vastausaineistosta valittiin tutkimuksen tulokseen taulukoissa ratkaisevasti vaikuttavat lukumäärät. Käsitekartan luokittelua kaventamalla eli sisällön analyysillä löydettiin synteesi.
Suurin osa vastaajista oppi tutkimusaikana sähköisen matkalaskun teon. Tietotekniikan käyttötaitotason keskiarvoksi saatiin peruskäyttötaito. Valmius muutokseen ilmeni siten, ettei kukaan työntekijä halunnut vaihtaa sähköistä matkalaskua takaisin paperiseen. Vastauksissa mainittiin halukkuus tehdä matkalasku kotoa käsin. Siihen on mahdollisuus olemassa. Tietoliikenneverkon nopeuden nostaminen parantaa ja nopeuttaa ohjelman käsittelyä. Työyhteisön motivaatiota kehitetään työyhteisöviestinnällä ja opintokerhon perustamisella.