Muuntokoulutettavien kiinnittyminen yliopisto-opintoihin : Perehdytysvaiheen näkökulma
Kerminen, Petteri (2010)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111514455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111514455
Tiivistelmä
Tässä kehittämishankkeessa tutkittiin yliopistollisessa muuntokoulutuksessa olevien opiskelijoiden kiinnittymisen vahvistamista. Hyvä kiinnittyminen edesauttaa opiskelujen sujumista ja varmistaa osaltaan aikataulun mukaista valmistumista.
Työn taustalla on opiskelijoiden opintojen venyminen sekä merkittävä hävikki opintojen aloittamisen ja valmistumisen välillä. Hankkeen tavoitteena oli löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja, joiden avulla opiskelijat suoriutuisivat opinnoistaan aikataulun mukaisesti sekä tyytyväisinä saamaansa opinto-ohjaukseen.
Kiinnittymistä helpottavana tekijänä pidetään yleisesti hyvää perehdytystä. Perehdyttämisen ja kiinnittymisen maailmaa lähestyttiin yhtäältä teoreettisen kirjallisuustutkimuksen muodossa ja toisaalta opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta.
Perehdyttämiseen liittyvää materiaalia hyödyntäen haastattelun aineistoa ryhmiteltiin eri osa-alueisiin. Vastaajat muodostivat selkeästi erottuvia ryppäitä. Tarkoituksena ei ollut alun perinkään analysoida, minkä tyyppisiä opiskelijoita kuului mihinkin ryppääseen, mutta vääjäämättä jotain pystyttiin päättelemään vastaajien vastauksista, vaikka niistä oli tunnistetiedot poistettu. Pieni osa vastaajista halusi jopa enemmän perehdytystä kuin nykyisin, valtaosa nykyisen määrän ja merkittävä joukko myös nykyistä vähemmän ns. pakollista perehdytystä.
Perehdytyskurssin kuuluminen pakollisena kokonaisuutena jokaiseen tutkintoon, asetti omia rajoitteitaan. Kurssista ei voi saada vapautusta ilman mitään suoritetta. Haluttiin myös, että opiskelijat tutustuisivat joka tapauksessa Moodleen ja sinne tuotettavaan perehdytyksen tietovarastoon. Tästä yhdistelmänä kehitettiin perehdytyksen vaihtoehtoinen suoritustaparakenne Moodle-testin muotoon.
Tulevan vuoden aikana tietovarastoa luodaan ja kehitetään menetelmät perehdytyssuoritteiden tekemiseen ja niiden arviointiin. Tätä menetelmää voidaan hyödyntää kaikissa sellaisissa kursseissa, joissa on kokonaisuuksia, joista opiskelijat haluavat aiemman osaamisen perusteella hyväksiluennan, mutta järjestelmän takia, siitä pitää saada jokin konkreettinen suorite tai osaamisen näyttö.
Työn taustalla on opiskelijoiden opintojen venyminen sekä merkittävä hävikki opintojen aloittamisen ja valmistumisen välillä. Hankkeen tavoitteena oli löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja, joiden avulla opiskelijat suoriutuisivat opinnoistaan aikataulun mukaisesti sekä tyytyväisinä saamaansa opinto-ohjaukseen.
Kiinnittymistä helpottavana tekijänä pidetään yleisesti hyvää perehdytystä. Perehdyttämisen ja kiinnittymisen maailmaa lähestyttiin yhtäältä teoreettisen kirjallisuustutkimuksen muodossa ja toisaalta opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta.
Perehdyttämiseen liittyvää materiaalia hyödyntäen haastattelun aineistoa ryhmiteltiin eri osa-alueisiin. Vastaajat muodostivat selkeästi erottuvia ryppäitä. Tarkoituksena ei ollut alun perinkään analysoida, minkä tyyppisiä opiskelijoita kuului mihinkin ryppääseen, mutta vääjäämättä jotain pystyttiin päättelemään vastaajien vastauksista, vaikka niistä oli tunnistetiedot poistettu. Pieni osa vastaajista halusi jopa enemmän perehdytystä kuin nykyisin, valtaosa nykyisen määrän ja merkittävä joukko myös nykyistä vähemmän ns. pakollista perehdytystä.
Perehdytyskurssin kuuluminen pakollisena kokonaisuutena jokaiseen tutkintoon, asetti omia rajoitteitaan. Kurssista ei voi saada vapautusta ilman mitään suoritetta. Haluttiin myös, että opiskelijat tutustuisivat joka tapauksessa Moodleen ja sinne tuotettavaan perehdytyksen tietovarastoon. Tästä yhdistelmänä kehitettiin perehdytyksen vaihtoehtoinen suoritustaparakenne Moodle-testin muotoon.
Tulevan vuoden aikana tietovarastoa luodaan ja kehitetään menetelmät perehdytyssuoritteiden tekemiseen ja niiden arviointiin. Tätä menetelmää voidaan hyödyntää kaikissa sellaisissa kursseissa, joissa on kokonaisuuksia, joista opiskelijat haluavat aiemman osaamisen perusteella hyväksiluennan, mutta järjestelmän takia, siitä pitää saada jokin konkreettinen suorite tai osaamisen näyttö.