Kun elämänilo ja unelmat katoavat : Kouluterveydenhoitajien kokemuksia yläkouluikäisen pahasta olosta ja keinoista auttaa nuorta
Hakanen, Mirka; Pohjola, Satu (2010)
Hakanen, Mirka
Pohjola, Satu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111714614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111714614
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on kouluterveydenhoitajien kokemukset yläkouluikäisen pahasta olosta ja keinoista auttaa nuorta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä kouluterveydenhoitajien valmiuksia kohdata nuoren pahaa oloa ja edistää terveydenhoitajien tietojen, taitojen ja keinojen kehittämistä. Tarkoituksena on selvittää terveydenhoitajien kokemuksia pahasta olosta kärsivien nuorten kohtaamisesta, pahan olon tunnistamisesta ja keinoista auttaa nuorta.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2010. Haastatteluihin osallistui viisi Tampereen kaupungin yläkoulun terveydenhoitajaa, joilla on monen vuoden työkokemus kouluterveydenhuollosta ja nuorten parissa työskentelystä. Haastattelut kirjoitettiin tekstiksi ja haastatteluista purettiin keskeinen sisältö laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella nuoren paha olo ilmenee terveydenhoitajan näkökulmasta hyvin eri tavoin. Terveydenhoitajat kokevat auttamisen mahdollisuutensa hyväksi, mutta keskeisimmäksi haasteeksi nousi ajan rajallisuus. Haasteensa pahasta olosta kärsivän nuoren kohtaamiseen tuovat myös yhteistyön vaikeudet nuoren ja perheen kanssa. Terveydenhoitajan työn lisäksi moniammatillinen yhteistyö ja perheen tuki ovat tärkeitä auttamisen keinoja. Kaiken kaikkiaan nuoren auttamisen keinot eivät ole täysin riittäviä ja haastatteluiden pohjalta nousi ideoita auttamiskeinojen kehittämiseksi. Kehittämisideat painottuivat resurssien, mielenterveyden tukemisen, yhteistyön ja tiedonkulun lisäämiseen.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi yhteistyön kehittäminen yläkouluikäisen nuoren perheen ja kouluterveydenhuollon välillä. Myös nuoren pahan olon ennaltaehkäisy ja ennaltaehkäisevien keinojen kehittäminen olisivat tärkeitä jatkotutkimusaiheita. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kannalta pahan olon merkkien ilmenemisen tutkiminen jo lapsuudessa olisi merkittävää.
Kehittämistehtävänä toteutettiin nuorille tarkoitettu juliste kouluterveydenhuoltoa varten. Julisteen tarkoituksena on rohkaista nuoria kertomaan pahasta olosta.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2010. Haastatteluihin osallistui viisi Tampereen kaupungin yläkoulun terveydenhoitajaa, joilla on monen vuoden työkokemus kouluterveydenhuollosta ja nuorten parissa työskentelystä. Haastattelut kirjoitettiin tekstiksi ja haastatteluista purettiin keskeinen sisältö laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella nuoren paha olo ilmenee terveydenhoitajan näkökulmasta hyvin eri tavoin. Terveydenhoitajat kokevat auttamisen mahdollisuutensa hyväksi, mutta keskeisimmäksi haasteeksi nousi ajan rajallisuus. Haasteensa pahasta olosta kärsivän nuoren kohtaamiseen tuovat myös yhteistyön vaikeudet nuoren ja perheen kanssa. Terveydenhoitajan työn lisäksi moniammatillinen yhteistyö ja perheen tuki ovat tärkeitä auttamisen keinoja. Kaiken kaikkiaan nuoren auttamisen keinot eivät ole täysin riittäviä ja haastatteluiden pohjalta nousi ideoita auttamiskeinojen kehittämiseksi. Kehittämisideat painottuivat resurssien, mielenterveyden tukemisen, yhteistyön ja tiedonkulun lisäämiseen.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi yhteistyön kehittäminen yläkouluikäisen nuoren perheen ja kouluterveydenhuollon välillä. Myös nuoren pahan olon ennaltaehkäisy ja ennaltaehkäisevien keinojen kehittäminen olisivat tärkeitä jatkotutkimusaiheita. Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kannalta pahan olon merkkien ilmenemisen tutkiminen jo lapsuudessa olisi merkittävää.
Kehittämistehtävänä toteutettiin nuorille tarkoitettu juliste kouluterveydenhuoltoa varten. Julisteen tarkoituksena on rohkaista nuoria kertomaan pahasta olosta.