Lapsen huomioiminen, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma
Seitilä, Maarit; Lento, Merja (2010)
Seitilä, Maarit
Lento, Merja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814734
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten huomioimista perheessä, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Tehtävänä oli selvittää, miten lasta huomioidaan näissä perheissä. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa siitä, mitä tänä päivänä tiedetään lapsen huomioimisesta perheessä, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Tavoitteena oli tulosten perusteella myös löytää mahdollisia kehittämistarpeita lasten huomioimisessa. Lisäksi tavoitteena oli syventää omaa osaamistamme sairaanhoitajan näkökulmasta lapsen huomioimisesta perheessä, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin tutkittua tietoa. Kirjallisuuskatsaus sopi parhaiten opinnäytetyön aiheen tutkimiseen, koska tarkoitus oli tiivistää ja koota yhteen, mitä tänä päivänä tiedetään lapsen huomioimisesta, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Aineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että lasten huomioiminen ei edelleenkään kuulu automaattisesti terveydenhuollon tai päihdehuollon palveluihin, vaikka lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan lasten hoidon, kun aikuisille annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tulosten mukaan ongelmat lapsen huomioimisessa ovat samankaltaisia terveydenhuollossa ja päihdehuollossa. Toisaalta molemmissa organisaatioissa on myös havahduttu näkemään hoidossa olevien vanhempien lapset. Lasten huomioonottamisen edistymisestä kertoo esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja projektien käynnistyminen sekä lapsilähtöisten työmenetelmien käyttöönotto.
Tulosten perusteella tärkeä kehittämishaaste on organisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen. Lisäksi kehittämistarvetta on lasten kanssa työskentelevien henkilöiden kouluttaminen lapsilähtöisten työmenetelmien käyttämiseen sekä lapsen näkökulman huomioimiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin tutkittua tietoa. Kirjallisuuskatsaus sopi parhaiten opinnäytetyön aiheen tutkimiseen, koska tarkoitus oli tiivistää ja koota yhteen, mitä tänä päivänä tiedetään lapsen huomioimisesta, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Aineisto analysoitiin soveltaen sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että lasten huomioiminen ei edelleenkään kuulu automaattisesti terveydenhuollon tai päihdehuollon palveluihin, vaikka lastensuojelulaki velvoittaa turvaamaan lasten hoidon, kun aikuisille annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tulosten mukaan ongelmat lapsen huomioimisessa ovat samankaltaisia terveydenhuollossa ja päihdehuollossa. Toisaalta molemmissa organisaatioissa on myös havahduttu näkemään hoidossa olevien vanhempien lapset. Lasten huomioonottamisen edistymisestä kertoo esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja projektien käynnistyminen sekä lapsilähtöisten työmenetelmien käyttöönotto.
Tulosten perusteella tärkeä kehittämishaaste on organisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen. Lisäksi kehittämistarvetta on lasten kanssa työskentelevien henkilöiden kouluttaminen lapsilähtöisten työmenetelmien käyttämiseen sekä lapsen näkökulman huomioimiseen.