Mediamyrskyn silmässä : Varhaisen mediakasvatustoiminnan mahdollisuudet, haasteet ja kehittämistarpeet

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan varhaisen mediakasvatuksen tavoitteelliseen toteuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämistarpeita. Tutkimus perustuu keväällä 2010 järjestettyyn varhaisen mediakasvatuksen projektiin. Tutkimuspäätelmistä johdetaan kehittämisehdotuksia, joilla ammattilaisten mediakasvatuksellisten valmiuksien kasvua voitaisiin tukea ja sen myötä parantaa lasten tasapuolisia mahdollisuuksia saada mediakasvatusta.

Laadullisen toimintatutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimuspäiväkirjasta, osallistuvasta havainnoinnista ja sitä tukevasta materiaalista, vanhemmille osoitetusta kyselystä sekä esiopetusryhmän opettajan tiedonannosta. SWOT-analyysin kautta todetaan, että toiminnalla on mahdollista tukea erilaisia lapsen psyykkiseen, fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä osa-alueita. Haasteina nähdään tiettyjen opetusmateriaalien heikko saatavuus ja teemallisten toimintasuunnitelma-esimerkkien puute. Ohjaajan kannalta haasteena on myös varhaisen mediakasvatuksen tieto- ja taitoperustan omaksuminen, jos aihe ei ole tuttu koulutuksen kautta. Toiminnan järjestämisen kannalta haasteena voi olla lapsiryhmän suuri koko suhteessa ohjaajaan, joka vaikuttaa merkittävästi tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen.

Yleisinä kehittämistarpeina ehdotetaan, että konkreettisten opetusmateriaalien kehittämistä jatketaan ja varhaiskasvatukseen suuntautuvien opiskelijoiden koulutukseen sisällytetään kiinteästi mediakasvatusopintoja. Niin ikään kuntien tulisi tunnustaa mediakasvatuksen merkitys osana laadukasta varhaiskasvatusta, panostaa työntekijöiden mediakasvatuskoulutukseen ja huolehtia toiminnan viemisestä yksikkökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin.

The aim of this thesis is to describe opportunities, challenges and development necessities of early childhood media education. Research materials were gathered from a project which was organised in a preschool during the spring of 2010. The study is carried out by a qualitative activity analysis method. The SWOT-analysis is based on a research diary, participative observation method and materials which supported the observation. In addition, a questionnaire addressed for the parents and feedback provided by the preschool teacher is used.

The results show that media education holds many opportunities to support children’s physical, mental, emotional and social development. It also shows that it can be challenging to search and create concrete teaching material and thematic activity schemes. It can also be challenging to adopt knowledge concerning media culture and media education, if they have not been introduced in ones premier professional education. It is also desirable that teaching groups would not be overpopulated in relation to the amount of instructors. The writer suggests development of concrete teaching materials and education. Media education should also be implemented in all early childhood education units.