Selvitys lastenneuvolan ja päiväkodin välisistä yhteistyömuodoista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää aikaisempien tutkimusten avulla, millaisia lastenneuvolan ja päiväkodin välisiä yhteistyömuotoja Suomessa toteutetaan, millaista hyötyä yhteistyöstä on ollut, millaisia esteitä yhteistyöllä on sekä miten yhteistyötä tulisi kehittää.

Käytimme tutkimusmenetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusten valintakritee-reinä olivat: tutkimus käsittelee lastenneuvolan ja päiväkodin välisiä yhteistyömuotoja, yhteistyön hyötyjä, kehittämistä tai yhteistyön esteitä, tutkimus on tehty 2000-luvulla Suomessa, tutkimus on laadullinen ja tutkimus on tehty terveydenhoitajien tai varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkö-kulmasta. Valitsimme selvitykseemme kuusi tutkimusta. Analysoimme aineiston laadullisen sisäl-lönanalyysin avulla.

Yhteistyömuotoja olivat konsultointi, lapsen kasvun ja kehityksen seuranta sekä yhteinen toiminta. Kehittämistarpeita olivat yhteistyökumppanin ammattitaidon tunteminen, yhteistyön suunnitel-mallisuuden kehittäminen, tiedonkulun kehittäminen ja ryhmätoiminnan kehittäminen. Yhteistyön esteitä olivat toimimaton tiedonkulku, motivaation puute, resurssipula ja selkeiden käytäntöjen puute. Yhteistyön hyötyjä olivat moniammatillisuuden oppiminen, lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä tiedonvaihto.

Tietoa voidaan hyödyntää lastenneuvoloiden ja päiväkotien välisen yhteistyön kehittämisessä.

The purpose of this study is to explain on the basis of previous studies what forms of cooperation are carried out in Finland between child health clinics and kindergartens, what benefits from the cooperation there are, what obstacles to the cooperation there have been and how this cooperation should be developed.

As the research method we used systematic literature review. The selection criteria of the studies included were: the study investigates forms, benefits, development or obstacles of cooperation between kindergartens and child health clinics, the research has been conducted in the 2000s in Finland, the research is qualitative and conducted from the perspective of public health nurses or early childhood education workers. We chose six studies for our analysis. We analyzed the data using qualitative content analysis.

The forms of cooperation comprised consulting, child growth and development observation and joint action. Development targets included knowing the skills of the partner, developing organized cooperation, developing information circulation and developing group activities. Obstacles of cooperation included non-functional information flow, lack of motivation, lack of resources and lack of clear policies. Benefits of cooperation comprised multiprofessionality, supporting child growth and development and information sharing.

The present study can be used in developing cooperation between child health clinics and kindergartens.