Kuntouttava työtoiminta Valtaväylä-hankkeen kunnissa

Abstract

Opinnäytetyössä on selvitetty kuntouttavan työtoiminnan tilaa niissä kunnissa, joissa Valtaväylä-kehittämishanke toimii. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuntouttavan työtoiminnan toteutuksesta ja sisällöstä Valtaväylälle, sekä nostaa esiin myös mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimukseen osallistuneita kuntia olivat Seinäjoen seutu (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi).

Opinnäytetyössä keskeisiä teemoja ovat aktiivinen sosiaalipolitiikka, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä syrjäytyminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistoa kerättiin teemahaastattelujen, sähköposti kyselyjen ja webropol-nettikyselyn kautta. Tutkimus osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan lain henkeä toteutetaan kunnissa varsin hyvin. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa on käytössä aktivointisuunnitelmat, johon sisällytetään tarpeen tullen myös kuntouttavaa työtoimintaa. Tutkimuksen mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla on vaikutusta asiakkaan elämänhallintakykyyn ja sillä pystytään jonkin verran vähentämään myös syrjäytymistä, mutta työllistymistavoite jää usein saavuttamatta.

Tutkimuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnissa hyvin moninaista; sitä järjestetään niin kunnan omissa toimipaikoissa, kuin ostopalveluina erilaisissa yhdistyksissä ja seurakunnissa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä ja toiminnan järjestämiseen varattu budjetti vaihtelevat huomattavasti kunnittain. Yleisimmiksi kehittämiskohteiksi nousi kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen, sekä koko kunnan organisaation sitoutuminen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Kehitettäväksi asiaksi nousi myös koulutuksen järjestäminen kuntouttavan työtoiminnan paikkojen esimiehille/työnohjaajille. Työnohjaajalla uskottiin olevan suuri merkitys kuntouttavan työtoiminnan jakson onnistumiseen, joten työnohjaajien osaamiseen haluttiin panostaa.

The aim of this study was to map out rehabilitating employment in municipalities participating in the Valtaväylä-development project. The main purpose of this work was finding out how the municipalities organize their rehabilitating employment and what kind of activity their offer to clients. The idea was also to find out some developing areas. The municipalities that participated in this study are Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi.

This study deals with active social policy, the law of rehabilitating employment and social exclusion. In this study rehabilitating employment was examined with qualitative methods. The data was gathered with theme interviews, an e-mail questionnaire and a webropol- questionnaire. The results indicate that the law of rehabilitating employment was put into practice quite well. Each municipality used activity plans, which included rehabilitating employment if that was necessary. Study shows that rehabilitating employment has impact to clients’ life control ability, but employment was uncommon.

Rehabilitating employment is organized in very different ways. Rehabilitating employment was available in municipalities own work places and different organisations. How many clients and how big the budget is depend on municipalities. There is a need to find places for rehabilitating employment. Also the whole municipal organisation must make a commitment to organize rehabilitating employment. Another developing thing was fix up some training to the managers and supervisors, because they have a major effect on the success of the rehabilitating employment.