Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

”Minkä takia muulla nauhalla ei voi tehä?” : Aikuisen sitoutuneisuus lapsen osallisuuden tukijana päiväkodissa

Siira, Tiina (2010)

 
Avaa tiedosto
Siira_Tiina.pdf (885.9Kt)
Lataukset: 


Siira, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515493
Tiivistelmä
Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön hankkeessa (VKK-Metro) vuonna 2010—2011 ‎yhtenä tavoitteena on lapsen ja vanhemman osallisuuden vahvistaminen. VKK-Metro-hankkeeseen ‎osallistuvat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto, alueen ammattikorkeakoulut ja ‎pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Erään hankkeeseen osallistuvan päiväkodin ‎kahden 3—5-vuotiaiden ryhmän aikuiset halusivat kehittää lapsen osallisuutta. Aikuisen sensitiivisyyden ‎kehittäminen on keino lisätä lapsen osallisuutta. Kehittämistehtävän tavoitteena oli löytää päiväkodin ‎aikuisille kehittämiskohteita sekä vahvuuksia aikuisen sitoutuneisuuden näkökulmasta. Aikuisen ‎sitoutuneisuuteen sisältyy herkkyys, aktivointi ja autonomia. Pascalin ym. (1995) kehittämällä ‎havainnointikaavakkella Adult Engagement Scale (AES) voidaan tutkia aikuisen sitoutuneisuutta. Pascal ‎ym. (1995) ovat kehittäneet mittarin Laeversin kehittämän Adult Style Observation Schedule for Early ‎Childhood Education (1993) –mittarin pohjalta.‎

Kehittämistyön lähestymistapa oli toimintatutkimus, jossa käytettiin osallistuvaa havainnointia ja yhteistä ‎reflektointia pääasiallisina tutkimusmenetelminä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja ‎tutkimuskysymykset ovat rakentuneet tutkimusprosessin aikana. Tutkimuskysymykset muodostuivat ‎seuraaviksi: Miten aikuisen sitoutuneisuus ilmenee? Mitkä tekijät edistävä tai estävät aikuisen ‎sitoutuneisuutta? Miten sitoutuneita lapset ovat aikuisen ohjaustilanteissa ja vapaan leikin tilanteissa? ‎Aikuisen sitoutuneisuutta tutkivasta AES-mittarista (Adult Engagement Scale) muokattiin Aikuisen ja ‎lapsen vuorovaikutuksen reflektiomalli. Päiväkodin aikuiset tutustuivat aikuisen sitoutuneisuuden ‎käsitteeseen ja malliin, jonka avulla aikuiset tutkivat videoituja aikuisen ja lapsen vuorovaikutustilanteita. ‎Tutkimukseen kuului osana myös lapsen sitoutuneisuuden mittaaminen. Laeversin (1997) kehittämän ‎lasten sitoutuneisuutta mittaavan LIS-YC-mittarin avulla tutkittiin lasten sitoutuneisuutta aikuisen ‎ohjaustilanteissa ja lasten vapaan leikin tilanteissa. Päiväkodin aikuisten reflektioita omista ‎ohjaustilanteista analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. ‎

Päiväkodin aikuisilla oli herkkyyttä tunnistaa lapsen tarpeita. Heillä oli myös taitoa aktivoida lasta. Lasten ‎sitoutuneisuuden keskiarvo aikuisen ohjaustilanteissa oli 4.1. Vapaan leikin tilanteissa lasten ‎sitoutuneisuuden keskiarvo oli 4. Aikuisen sitoutuneisuuden kannalta merkittäviä tekijöitä olivat ‎lapsiryhmän koko ja koostumus, keskeytykset ja päiväkodin struktuuri. Lapsen sitoutuneisuuden kannalta ‎merkittäviä tekijöitä olivat lapsen ominaispiirteet, aikuisen sitoutuneisuus ja läsnäolo, tila ja lapsiryhmän ‎koko. Keväällä 2010 päiväkodin aikuiset seurasivat, miten paljon aikuiset keskeyttävät aikuisen ja lapsen ‎välistä vuorovaikutusta. He ottivat käyttöönsä viestivihot, johon kirjataan viestit. Viestivihko toimi myös ‎lapsista tehtyjen havaintojen dokumentointivälineenä. Tiimien oman toiminnan suunnitteluaikaa oli ‎lisätty. Johtaja oli hyötynyt Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen reflektointimallista. Hän oli hyödyntänyt ‎sitä rekrytoinnissa ja kehityskeskusteluissa. Havainnoinnin ja sadutuksen avulla aikuiset voivat harjoitella ‎lapsen kuulemista ja näin lisätä lapsen osallisuutta. Pienryhmätyöskentely auttaa aikuista sitoutumaan ‎vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Sitoutuneet aikuiset voivat vaikuttaa myös lapsen sitoutuneisuuteen ‎vaikuttaviin tekijöihin.‎
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste