"Minä autan nätisti ja hyvin muita ihmisiä" : Carean asumispalveluasiakkaiden ja asumisenohjaajien kokemuksien vertailua asiakkaan elämänhallinnan tunteesta
Huttunen, Herkko (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116532
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kehitysvammaisten henkilöiden subjektiivisia kokemuksia palvelusta Carean asumispalveluyksiköissä. Työssä tutkittiin myös asumisenohjaajien näkemyksiä asiakkaidensa kokemasta palvelusta asumispalvelussa. Kokemuksia vertaamalla oli tavoite selvittää eroavaisuuksia näkemyksessä asiakkaan elämänhallinnan tunteessa asumispalvelussa. Kokonaisnäkemyksenä palveluntoteutumisesta käytettiin termiä elämänhallinnan kokemus, kuinka asumispalveluasiakas kokee vaikuttavansa oman elämänsä valintoihin, päätöksiin ja niiden vaikutuksesta arjen rakentumiseen.
Tutkimuksen viitekehys on vuonna toukokuussa 2016 asetettu laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Tavoitteena oli tuoda esille kehitysvammaisten henkilöiden elämänhallintaa mahdollistavat, sekä estävät palvelurakenteet Carea:n sosiaalipalvelujen vastuualueen asumispalvelussa Maununniityssä ja Takaharjussa.
Tutkimuksen kysely suoritettiin kahdessa osassa. Kyselyn runkona käytettiin subjektiivisen hyvinvoinnin SULO-kaavaketta. Ohjaajat vastasivat kyselyyn sähköisesti. Asiakkaat vastasivat kyselyyn henkilökohtaisen haastattelutilanteen yhteydessä. Tutkimuksessa tutkittiin sekä vertailtiin kahdeksaa eri kokemusosa-aluetta asiakkaiden ja asumisenohjaajien välillä.
Tutkimuksessa havaittiin, kuinka kehitysvammaiset henkilöt kokevat saamansa palvelun pääosin positiivisempana kuin mitä asumisenohjaajat arvioivat heidän kokemuksensa palvelusta olevan. Poikkeuksena kokonaisuudessa olivat kehitysvammaisten henkilöiden turvallisuuden tunne sekä asumispalvelussa että myös työ ja työ- ja toimintapaikassaan. Kehitysvammaiset ihmiset kokevat kotonaan pelkoa sekä myös väkivaltaa. Työ- ja toimintaolosuhteiden viihtyvyys on tulosten valossa välittömiä toimintoja vaativaa. Työ- ja toimintapaikka koettiin meluisana sekä siellä koettiin myös turvattomuutta.
Sosiaalisia suhteita kartoitettaessa nousi esille, kuinka ohjaajat kokivat, että asiakkaan tärkein ihmissuhde on suhde ohjaajaan. Asumispalveluasiakkaat kokivat kuitenkin kontaktin ystäviinsä elämässään olevan tärkeämpi kuin suhteensa ohjaajiin. Tästäkin huolimatta kehitysvammaisten henkilöiden kokema yksinäisyys asumispalvelussa on haasteena jatkossa henkilökohtaista tukea suunniteltaessa.
Tutkimuksen viitekehys on vuonna toukokuussa 2016 asetettu laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Tavoitteena oli tuoda esille kehitysvammaisten henkilöiden elämänhallintaa mahdollistavat, sekä estävät palvelurakenteet Carea:n sosiaalipalvelujen vastuualueen asumispalvelussa Maununniityssä ja Takaharjussa.
Tutkimuksen kysely suoritettiin kahdessa osassa. Kyselyn runkona käytettiin subjektiivisen hyvinvoinnin SULO-kaavaketta. Ohjaajat vastasivat kyselyyn sähköisesti. Asiakkaat vastasivat kyselyyn henkilökohtaisen haastattelutilanteen yhteydessä. Tutkimuksessa tutkittiin sekä vertailtiin kahdeksaa eri kokemusosa-aluetta asiakkaiden ja asumisenohjaajien välillä.
Tutkimuksessa havaittiin, kuinka kehitysvammaiset henkilöt kokevat saamansa palvelun pääosin positiivisempana kuin mitä asumisenohjaajat arvioivat heidän kokemuksensa palvelusta olevan. Poikkeuksena kokonaisuudessa olivat kehitysvammaisten henkilöiden turvallisuuden tunne sekä asumispalvelussa että myös työ ja työ- ja toimintapaikassaan. Kehitysvammaiset ihmiset kokevat kotonaan pelkoa sekä myös väkivaltaa. Työ- ja toimintaolosuhteiden viihtyvyys on tulosten valossa välittömiä toimintoja vaativaa. Työ- ja toimintapaikka koettiin meluisana sekä siellä koettiin myös turvattomuutta.
Sosiaalisia suhteita kartoitettaessa nousi esille, kuinka ohjaajat kokivat, että asiakkaan tärkein ihmissuhde on suhde ohjaajaan. Asumispalveluasiakkaat kokivat kuitenkin kontaktin ystäviinsä elämässään olevan tärkeämpi kuin suhteensa ohjaajiin. Tästäkin huolimatta kehitysvammaisten henkilöiden kokema yksinäisyys asumispalvelussa on haasteena jatkossa henkilökohtaista tukea suunniteltaessa.