Stretchingens inverkan på muskelarbete och flexibilitet i nedre extremitetens muskler – en systematisk litteraturöversikt

Abstract

Stretching är en gammal och använd behandlingsmetod inom fysioterapi. Det finns olika stretchingstekniker och man har använt dem för att bland annat öka flexibilitet, förbättra muskelarbete, förhindra skador och lindra smärta. Under de senaste åren har dock stretchingens inverkan på muskelfunktionen blivit ifrågasatt. Syftet med denna systematiska litteraturöversikt är att utvärderat huruvida engångs stretchingssessioner och upprepade stretchingssessioner, olika stretchingstekniker och stretchingstiden påverkar muskelarbete och flexibilitet. Muskelarbetet har utvärderats genom hopphöjd, flexibiliteten har utvärderats genom gradförändringar i ROM. Litteratursökningen är utförd under hösten 2009 i sju olika databaser. Vi har inkluderat 16 forskningar angående stretching och muskelarbete och 23 forskningar angående stretching och flexibilitet. Forskningarna är kvalitetsgranskade enligt modell av Khan (Khan et al. 2001). Engångs stretchingssessioner kan påverka negativt eller har ingen inverkan på muskelarbete. Olika stretchingstekniker eller kombinationsbehandlingar påverkar inte heller signifikant muskelarbete. Stretchingstiden påverkar inte muskelarbete men långa stretchingstider kan till och med ha negativa effekter på muskelarbete. Då man vill öka flexibiliteten lönar det sig att stretcha regelbundet utöver en längre tid. Statisk stretching verkar vara den effektivaste metoden i att öka flexibilitet, men detta är aningen osäkert, eftersom det finns andra metoder (PNF stretching, aktiv stretching och ballistisk stretching) som nästan är lika effektiva som statisk stretching. Lång stretchingstid betyder inte automatiskt större ökning i flexibiliteten, utan den ökade flexibiliteten avgörs även av stretchingstekniken, stretchingsintensiteten och musklernas förmåga att stretcha.

Stretching is an old and a well used method of treatment in physiotherapy. There are different stretching techniques and they have been used to improve flexibility and muscle performance, prevent injuries and relieve pain. During the last years, however, the effect of stretching on musclefunction has been questioned. The aim of this systematic literature review is to evaluate how acute and chronic stretching, different stretching techniques and the duration of stretching affect muscle performance and flexibility. Muscle performance has been evaluated through jump height, the flexibility has been evaluated through degree changes in range of motion. The search of literature was carried out during autumn 2009 in seven databases. We have included 16 articles about stretching and muscle performance and 23 articles about stretching and flexibility. The quality check is done according to the model of Khan (Khan et al. 2001). Acute stretching can have negative or no effects on muscle performance. Muscle performance is not significally affected by different stretching techniques or stretching combined with other treatments. The duration of stretching does not affect muscle performance, but long stretching durations can have negative effects on muscle performance. Improvement in flexibility is gained through regular stretchingexercises for a longer time. It looks like static stretching is the most effective technique in improving flexibility, but this is uncertain because other techniques (PNF stretching, active stretching and ballistic stretching) are almost as effective as static stretching. Long duration of stretching does not automatically lead to greater improvements in flexibility, but the improvents in flexibility are also determined by the stretching technique, the stretching intensity and the muscles ability to stretch.

Venyttely on vanha ja käytetty hoitomuoto fysioterapiassa. Olemassa olevia venyttelytekniikoita käytetään muun muassa lisäämään venyvyyttä, parantamaan lihastyötä, ehkäisemään loukkaantumisia ja lievittämään kipua. Tosin viime aikoina venyttelyn vaikuttavuus lihastoimintoihin on kyseenalaistettu. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on arvioida miten yksi tai toistuvat venyttelykerrat sekä erilaiset venyttelytekniikat ja venyttelyajat vaikuttavat lihastyöhön ja venyvyyteen. Lihastyö on arvoitu hyppyjen korkeudella ja venyvyys on arvioitu liikelaajuuden astemuutoksilla. Aineistohaku on tehty syksyllä 2009 seitsemästä eri tietokannasta. Olemme sisällyttäneet 16 tutkimusta koskien venyttelyä ja lihastyötä ja 23 tutkimusta, jotka käsittelevät venyttelyä ja venyvyyttä. Tutkimusten laatu on tarkastettu Khanin (Khan et al. 2001) menetelmän avulla. Yhden kerran venyttelyllä ei ole vaikutusta tai sillä voi olla jopa haitallinen vaikutus lihastyöhön. Eri venyttelymenetelmät tai kombinaatiohoidot eivät myöskään vaikuta merkittävästi lihastyöhön. Eri venyttelyajoilla ei ole vaikutusta lihastyöhön, mutta pitkät venyttelyajat voivat jopa olla haitaksi lihastyölle. Kun tavoitteena on lisätä venyvyyttä, on hyvä venytellä pidemmän ajan säännöllisesti. Staattinen venyttely vaikuttaa olevan tehokkain menetelmä lisämään venyvyyttä. On kuitenkin olemassa muita venytysmenetelmiä (PNF venyttely, aktiivinen venyttely ja ballistinen venyttely), jotka ovat lähes yhtä tehokkaita kuin staattinen venyttely. Pitkä venyttelyaika ei automaattisesti tarkoita suurempaa lisäystä venyvyyteen vaan tähän vaikuttaa myös käytetty venytystekniikka, venyttelyintensiteetti ja venytettävien lihasten kyky venyä.