Kuntoutuksen arviointia päihderiippuvaisten avohoitolaitos Ankkurissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää päihderiippuvaisten avohoitolaitos Ankkurin asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä Ankkurin hoitoryhmistä. Tarkoituksena oli saada tietoa, jonka pohjalta Ankkurin kuntoutusta voisi kehittää enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Työn teoriaosassa käsiteltiin ihmisen kokonaisvaltaisuutta, riippuvuuden luonnetta, suomalaisten päihteidenkäyttöä ja päihdehuoltojärjestelmää. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Ankkurin kolmelta työntekijältä kvalitatiivisen kyselyn muodossa. Osa aineistosta oli asiakkaiden palautelomakkeita. Ne olivat aikaisemmin täytettyjä ja luovutettiin tutkimuskäyttöön. Kvantitatiiviset palautelomakkeet olivat Ankkurin työntekijöiden laatimia. Asiakkaat olivat vastanneet niihin kuntoutuksen loppuvaiheessa. Tutkimuksessa on käytetty pääosin laadullisia analysointimenetelmiä. Niistä tärkeimpänä sisällönanalyysi.

Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin asiakkaiden osalta ryhmien eriarvoisuus. Asiakkaat olivat sitä mieltä, että psyykkiset hoitoryhmät ovat tärkeimpiä ja fyysiset hoitoryhmät vähiten tärkeitä. Myös hengelliset ryhmät nostettiin parhaimpien hoitoryhmien joukkoon. Työntekijöiden näkemysten mukaan kaikki hoitoryhmät ovat yhtä tärkeitä. Hankaluuksia hoitoryhmien toteutukseen aiheuttaa asiakkaiden vaihtuvuus ja sen seurauksena eritasoisuus ryhmässä. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemysten pohjalta tutkimuksesta nousi esiin joitakin kehittämisideoita. Merkittävimmät kehittämisehdotukset liittyvät hoitoryhmän jakamiseen ja asiakkaiden tiedottamiseen jokaisen hoitoryhmän tärkeydestä.

The aim of this bachelor’s thesis was to study the opinions of clients and staff of Ankkuri, the outpatient institution for substance abusers about the institution’s rehabilitation groups. The purpose was to gather information to be used to develop the rehabilitation in Ankkuri to better correspond to the needs of the clients. The theory section of the work discusses the holistic approach of a human, the nature of addiction, substance use of Finns and the welfare system for substance-abusers. The empirical material of the study was collected from three employees of Ankkuri in the form of a qualitative inquiry. The material included also feedback forms from the clients. The forms had been previously filled and were delivered to the author to be used in the study. The quantitative feedback forms were formed by the staff of Ankkuri and were answered by the clients in the final stage of their rehabilitation. Mainly qualitative analyzing methods were used in the study, most important of them being content analysis.

The results of the study concerning the clients revealed inequality between different rehabilitation groups. The clients regarded the psychological groups the most important and the physical groups the least important. Spiritual rehabilitation groups were evaluated among the best of the groups. The staff members considered all rehabilitation groups to be equally important. Turnover of clients and the differences this causes in the level of the progression of clients within a group are causing difficulties in the implementation of the groups. Some development ideas arouse from the results of the study and they will be discussed more closely in the end of the thesis. The most important development ideas concern the division of the rehabilitation groups and informing the clients about the importance of each rehabilitative group.