Kokemuksia työn imua tukevasta lähijohtamisesta Kelan toimeentulotukitiimeissä
Haapalainen, Heli (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615184
Tiivistelmä
Työelämän pirstaloituminen globalisaation ja erilaisten megatrendien vuoksi vaatii uudenlaista orientoitumista organisaatioissa johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Siten myös julkinen sektori joutuu muovaamaan toimintaansa uudelleen huomioiden kasvaneet kustannustehokkuusvaatimukset.
Kela koki suuren muutoksen omassa toiminnassaan, kun perustoimeentulotuen toimeenpano siirrettiin kunnilta Kelaan 1.1.2017. Siirrosta aiheutui monia ongelmia etuuden täytäntöönpanossa. Etuus asettaa työlle sekä korkeat määrälliset että laadulliset tavoitteet, sillä työn kokonaisuus vaatii huolellista organisointia, reagointikyvykkyyttä kentällä nopeasti tapahtuvien muutosten vuoksi, vahvaa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden hahmottamista sekä yksilökohtaista tarveharkintaa. Massiivinen Kela-siirto nostikin katseet työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastausta siihen, millaisia kokemuksia Kelan Itäisen vakuutuspiirin toimeentuloturvakeskuksen toimeentulotukitiimien perustoimeentulotuen parissa työskentelevillä toimihenkilöillä on esimiestyöstä työn arjessa työn imun näkökulmasta sekä miten esimiestyötä voitaisiin kehittää kokemusten perusteella työhyvinvoinnin kasvattamiseksi.
Laadullinen tutkimus toteutettiin Jari Hakasen työn imun tutkimuksen lähijohtamisen tematiikkaa hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä avoimella kyselyllä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan lähijohtamisen osa-alueet sisältävät niitä voimavaratekijöitä, jotka Hakasen tutkimuksen mukaan edistävät työn imun kokemuksen syntymistä. Tutkimus toi esille myös kehittämiskohteita, joiden perusteella lähijohtamisen osa-alueita tulisi kehittää subjektiivinen kokemus huomioiden työn imun kokemuksen lisäämiseksi. Lisäksi organisaation johtamistoimintaa tulisi kehittää kaikilla tasoilla edelleen modernin johtamisen välinein työhyvinvoinnin ja kustannustehokkuuden kasvattamiseksi.
Kela koki suuren muutoksen omassa toiminnassaan, kun perustoimeentulotuen toimeenpano siirrettiin kunnilta Kelaan 1.1.2017. Siirrosta aiheutui monia ongelmia etuuden täytäntöönpanossa. Etuus asettaa työlle sekä korkeat määrälliset että laadulliset tavoitteet, sillä työn kokonaisuus vaatii huolellista organisointia, reagointikyvykkyyttä kentällä nopeasti tapahtuvien muutosten vuoksi, vahvaa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden hahmottamista sekä yksilökohtaista tarveharkintaa. Massiivinen Kela-siirto nostikin katseet työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastausta siihen, millaisia kokemuksia Kelan Itäisen vakuutuspiirin toimeentuloturvakeskuksen toimeentulotukitiimien perustoimeentulotuen parissa työskentelevillä toimihenkilöillä on esimiestyöstä työn arjessa työn imun näkökulmasta sekä miten esimiestyötä voitaisiin kehittää kokemusten perusteella työhyvinvoinnin kasvattamiseksi.
Laadullinen tutkimus toteutettiin Jari Hakasen työn imun tutkimuksen lähijohtamisen tematiikkaa hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä avoimella kyselyllä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen mukaan lähijohtamisen osa-alueet sisältävät niitä voimavaratekijöitä, jotka Hakasen tutkimuksen mukaan edistävät työn imun kokemuksen syntymistä. Tutkimus toi esille myös kehittämiskohteita, joiden perusteella lähijohtamisen osa-alueita tulisi kehittää subjektiivinen kokemus huomioiden työn imun kokemuksen lisäämiseksi. Lisäksi organisaation johtamistoimintaa tulisi kehittää kaikilla tasoilla edelleen modernin johtamisen välinein työhyvinvoinnin ja kustannustehokkuuden kasvattamiseksi.