Sisäkorvaistutekuntoutuksen tuomia muutoksia potilaiden arkielämään
Heimonen, Eija (2019)
Heimonen, Eija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116557
Tiivistelmä
Kuulon alenema on suuri terveydellinen ongelma, jolla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, itsetuntoon, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja toimintakykyyn. Kuulokojekuntoutus ei usein riitä vaikea-asteisen sisäkorvaperäisen kuulovian hoidossa, jolloin harkitaan sisäkorvaistutekuntoutusta. Suomessa sisäkorvaistutekäyttäjiä on 1400, koko maailmassa noin 600 000.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää kuntoutuksen ohjaajan osaamista sisäkorvaistutepotilaiden kuntoutuksessa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Tavoitteena oli saada tietoa sisäkorvaistutekuntoutuksen mukanaan tuomista muutoksista potilaan arkielämään, elämänlaatuun, sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja psyykkiseen toimintakykyyn.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus ja perustui valmiiseen rekisteritutkimusaineistoon. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti ennen leikkausta ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen Kuopion yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla 10/2016-10/2018 välisenä aikana. Aineisto koostui terveyteen liittyvistä elämänlaatukyselyistä; yleisestä RAND -36 ja sairausspesifisistä NCIQ -Suomi ja SSQ -Suomi. Kyselyyn vastanneita oli 30 potilasta.
Tutkimustulosten mukaan sairausspesifisillä mittareilla mitattuna elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen arjen eri tilanteissa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueella. RAND -36 -mittarilla ei havaittu merkittävää muutosta näillä osa-alueilla. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta sisäkorvaistutekuntoutuksella olevan vaikutusta potilaan arkeen ja elämänlaatuun. Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa sisäkorvaistutekuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Hearing loss is a major health problem, which has been found to have a negative influence on the quality of life, self -esteem, social interaction and ability to function. Cochlear implantation is considered when hearing aid rehabilitation is not commonly adequate for a severe and profound sensorineural hearing loss. In Finland, there are about 1400 cochlear implant users, and in the whole world about 600 000.
The purpose of the thesis was to promote rehabilitation counsellors’ competence with cochlear-implant patients’ rehabilitation and rehabilitation planning. The aim of the thesis was to obtain information about the changes that cochlear implant rehabilitation brings to the patients’ everyday life and quality of life, social interaction and psychological ability to function.
The study had a quantitative research approach, and it was based on existing register data. The data was collected retrospectively before surgery and 12 months after surgery in the Kuopio university hospital Otorhinolaryngology Clinic of the Kuopio University Hospital between Oct. 2016 and Oct. 2018. The data consisted of health-related quality of life surveys: the general RAND -36 and the disease specific NCIQ-Finnish and SSQ -Finnish. There were 30 respondents.
According to the results, there was a statistically significant increase in quality of life after implantation in different everyday life situations as well as in social interaction, communication and mental function when using the disease specific survey. There were no significant changes discovered with the RAND -36 survey. Based on the results, it can be stated that cochlear implant rehabilitation has impact on the patients’ everyday life and quality of life. The quality of life measurement is an important part of the follow-up and evaluation of the cochlear implant rehabilitation.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää kuntoutuksen ohjaajan osaamista sisäkorvaistutepotilaiden kuntoutuksessa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Tavoitteena oli saada tietoa sisäkorvaistutekuntoutuksen mukanaan tuomista muutoksista potilaan arkielämään, elämänlaatuun, sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja psyykkiseen toimintakykyyn.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus ja perustui valmiiseen rekisteritutkimusaineistoon. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti ennen leikkausta ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen Kuopion yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla 10/2016-10/2018 välisenä aikana. Aineisto koostui terveyteen liittyvistä elämänlaatukyselyistä; yleisestä RAND -36 ja sairausspesifisistä NCIQ -Suomi ja SSQ -Suomi. Kyselyyn vastanneita oli 30 potilasta.
Tutkimustulosten mukaan sairausspesifisillä mittareilla mitattuna elämänlaatu lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen arjen eri tilanteissa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueella. RAND -36 -mittarilla ei havaittu merkittävää muutosta näillä osa-alueilla. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta sisäkorvaistutekuntoutuksella olevan vaikutusta potilaan arkeen ja elämänlaatuun. Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa sisäkorvaistutekuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia.
The purpose of the thesis was to promote rehabilitation counsellors’ competence with cochlear-implant patients’ rehabilitation and rehabilitation planning. The aim of the thesis was to obtain information about the changes that cochlear implant rehabilitation brings to the patients’ everyday life and quality of life, social interaction and psychological ability to function.
The study had a quantitative research approach, and it was based on existing register data. The data was collected retrospectively before surgery and 12 months after surgery in the Kuopio university hospital Otorhinolaryngology Clinic of the Kuopio University Hospital between Oct. 2016 and Oct. 2018. The data consisted of health-related quality of life surveys: the general RAND -36 and the disease specific NCIQ-Finnish and SSQ -Finnish. There were 30 respondents.
According to the results, there was a statistically significant increase in quality of life after implantation in different everyday life situations as well as in social interaction, communication and mental function when using the disease specific survey. There were no significant changes discovered with the RAND -36 survey. Based on the results, it can be stated that cochlear implant rehabilitation has impact on the patients’ everyday life and quality of life. The quality of life measurement is an important part of the follow-up and evaluation of the cochlear implant rehabilitation.