Ennakoiva ja järjestelmällinen kotiutusprosessi
Järvinen, Heljä (2019)
Järvinen, Heljä
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615292
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveyskeskussairaaloiden kotiutusprosessien toimivuutta ja etsiä niiden kehittämiskohteita terveyskeskussairaalassa. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruussa painotettiin kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä, koska tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa kotiutusprosessien parantamiseen suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä. Aihe on tärkeä, koska väestön ikääntyminen ja sairaalahoitojaksojen lyheneminen yhdessä sairaalapaikkojen
vähenemisen kanssa aiheuttavat tarpeen varmistaa kotiutumisen onnistuminen ja optimoida sen ajankohtaa. Aihealuetta on viimeisten kymmenen vuoden aikana tutkittu Suomessakin paljon ja toistuvasti on saatu samansuuntaisia tuloksia. Kotiuttamista on suunniteltava heti sairaalahoitojakson alusta lähtien ja kotiutussuunnitelmaa on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin siten, että potilas saadaan kotiutettua hoitoprosessin lopussa
suunnitelmien mukaan ja saadaan vältettyä sekä ennenaikaiset kotiutukset ja tarpeeton hoitojaksojen pitkittyminen. Kotiutuprosessin laatua on mahdollista ja tarpeellista parantaa potilastietojen järjestelmällisellä rakenteisella kirjaamisella, hyvällä moniammatillisella yhteistyöllä ja kattavalla yhteistoiminnalla palvelujärjestelmän
eri osien välillä. Näiden saavuttamiseksi terveydenhuollon työntekijöitä on edelleen
sitoutettava ja motivoitava järjestelmällisyyteen sairaalahoidon toteuttamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää johdon säännöllistä kontaktia ja valvontaa.
vähenemisen kanssa aiheuttavat tarpeen varmistaa kotiutumisen onnistuminen ja optimoida sen ajankohtaa. Aihealuetta on viimeisten kymmenen vuoden aikana tutkittu Suomessakin paljon ja toistuvasti on saatu samansuuntaisia tuloksia. Kotiuttamista on suunniteltava heti sairaalahoitojakson alusta lähtien ja kotiutussuunnitelmaa on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin siten, että potilas saadaan kotiutettua hoitoprosessin lopussa
suunnitelmien mukaan ja saadaan vältettyä sekä ennenaikaiset kotiutukset ja tarpeeton hoitojaksojen pitkittyminen. Kotiutuprosessin laatua on mahdollista ja tarpeellista parantaa potilastietojen järjestelmällisellä rakenteisella kirjaamisella, hyvällä moniammatillisella yhteistyöllä ja kattavalla yhteistoiminnalla palvelujärjestelmän
eri osien välillä. Näiden saavuttamiseksi terveydenhuollon työntekijöitä on edelleen
sitoutettava ja motivoitava järjestelmällisyyteen sairaalahoidon toteuttamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää johdon säännöllistä kontaktia ja valvontaa.