Progressiv funktionell gruppträning för personer med knäprotes : Ett beställningsarbete åt Vitalfysio

Abstract

Det stora antalet knäprotesoperationer som utförts på Eira sjukhus har bidragit till att Vitalfysio ofta varit i kontakt med knäprotespatienter. Vitalfysio har därmed märkt vilka fysiska nedsättningar som förekommit bland dem, speciellt gällande rörelseförmåga och muskelstyrka. Önskemål har därefter framkommit om att utveckla en träningsgrupp för denna patientgrupp. Syftet med examensarbetet var därför att utveckla ett koncept för en träningsgrupp anpassad för personer med knäprotes. De flesta som opererats för knäprotes från januari till juni år 2010 blev informerade om studien, varefter fyra inkluderades till studien. Träningsgruppen tränade två gånger i veckan under sex veckor. För insamling av information under träningsperiodens gång användes metoden aktionsforskning. Bland deltagarna skilde sig nivån gällande den fysiska funktionsförmågan relativt mycket, vilket gjorde att ett gemensamt träningsprogram inte kunde användas. Trots nivåskillnaderna anpassades uppvärmningen och stretchingen för att passa alla i gruppen. Som träningsmetod användes progressiv funktionell träning i syfte att stärka muskulaturen i nedre extremiteten (främst m. quadriceps femoris) och förbättra den dynamiska balansen. Alla deltagare utförde liknande typ av rörelser. Övningarna gjordes stående eller från sittande ställning, med eller utan motstånd. Progression uppnåddes genom att lägga till nya moment, öka motståndet eller ändra hastigheten. Alla deltagare hade inledningsvis märkbart nedsat höftstabilitet. Viktigt vore därför att med en framtida träningsgrupp i ett tidigt skede stärka m. gluteus medius. För mätning av träningsresultat användes ett av skribenten sammanställt testpaket, vilket tillät mätning av gånghastighet, muskelstyrka, balans, rörelseomfång, smärtintensitet och låromkrets. Mätningar utfördes innan träningsperioden inleddes, vid tre veckor och sex veckor. Efter sex veckors träning kunde man hos alla fyra deltagarna påvisa märkbara skillnader i mätvariabler i ett eller flera av testerna, samt se ökad säkerhet och kontroll i utförandet av testerna. Alla deltagare upplevde att de hade nytta av gruppträningen, och att balansen, höftstabiliteten, bålkontrollen och muskelstyrkan hade förbättrats, därmed också den fysiska funktionsförmågan. Hos deltagarna sågs också positiva sociala effekter.

The large number of knee replacement operations performed at Eira Hospital has made it possible for Vitalfysio to come in contact with patients who have undergone knee replacement. This has allowed Vitalfysio to notice the physical impairments in this patient group especially regarding the range of motion and muscle strength. It was therefore requested to develop an exercise group aimed for these patients. The purpose of this study was to develop a concept for an exercise group that is adapted to patients with artificial knees. Most of the patients, who have undergone knee replacement operations between January and June in 2010, were informed about the study and four patients were included in it. The exercise group trained twice a week for six weeks. Action research was used as the method to gather information during the exercise period. The physical ability differenced within the group, which made a unified exercise program impossible. Despite the level differences, warm up and stretching was adopted to suit all the participants. As an exercise method, progressive functional training was used for muscle strengthening in the lower extremities (especially m. quadriceps femoris) and improvement of dynamic balance. All participants performed similar exercises. The exercises were done standing or from seated position, with or without resistance. Progression was achieved by adding new momentums, increasing resistance or by changing the speed. In the beginning all participants had reduced hip stability. Importance should therefore be put on strengthening the m. gluteus medius muscle in an early stage with a future exercise group. For measuring of exercise results, a test package compiled by the author was used, allowing measurement of walking velocity, muscle strength, balance, range of motion, pain intensity and thigh circumference. Measurements were performed before the exercise period began, at three weeks and at six weeks. After six weeks of training noticeable differences were seen in all participants in one or more of the performed tests. Also improved confidence and control was seen in the performances. All participants experienced to have gain of the exercise group, and that balance, hip stability, core control and muscle strength had improved. Therefore also im-provement of the physical functional ability. In all the participants positive social effects were also noticed.

Eiran sairaalassa tehdyt lukuisat polviproteesileikkaukset ovat johtaneet siihen, että Vitalfysiolla on kokemusta polviproteesipotilaista. Tällöin on huomattu mitä fyysisiä heikentymisiä heillä on, erityisesti koskien liikuntakykyä ja lihasvoimaa. Tästä johtuen on esitetty toivomuksia, että tälle potilasryhmälle kehitettäisiin oma harjoitusryhmä. Opinnäytteen tarkoituksena oli siksi kehittää konsepti harjoitusryhmälle, joka olisi sovellettu polviproteesiasiakkaille. Opinnäytetyöstä informoitiin henkilöille jotka olivat läpikäyneet polviproteesileikkauksen tammikuu-kesäkuu 2010 välisenä aikana. Tämän jälkeen neljä henkilöä ilmoitti kiinnostuksestaan ja heidät otettiin mukaan ryhmäkuntoutukseen. Ryhmä harjoitteli kaksi kertaa viikossa kuuden viikon ajan. Informaation kokoamisessa ja ohjelman kehittämisessä harjoitusajanjakson aikana käytettiin toimintatutki-musmetodia. Osanottajien fyysinen toimintakyky oli suhteellisen vaihtelevaa, minkä johdosta yhteistä harjoitusohjelmaa ei voitu käyttää. Tasoeroista huolimatta käytettiin progressiivista toiminnallista harjoittelua, tarkoituksena oli vahvistaa alaraajojen lihaksistoa (lähinnä m.quadriceps femorista) ja parantaa dynaamista tasapainoa. Kaikki osanottajat tekivät samankaltaisia liikkeitä. Harjoitukset tehtiin seisten tai istuen, vastuksen kanssa tai ilman vastusta. Progressiota saatiin lisäämällä uusia osia, lisäämällä vastusta tai muuttamalla nopeutta. Kaikilla osanottajilla oli aluksi huomattavasti alentunut lonkan stabiliteetti. Sen tähden olisi tärkeää vastaavanlaisen harjoitusryhmän kanssa aikaisessa vaiheessa vahvistaa m. gluteus mediusta. Harjoitustulosten mittaami-sessa käytettiin kirjoittajan kokoamaa testipakettia, jonka avulla voitiin mitata kävelynopeutta, lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta, kivunvoimakkuutta ja reisiympärystä. Mittaukset tehtiin ennen harjoitusjakson alkua, kolmen viikon ja kuuden viikon kuluttua. Kuuden viikon harjoituksen jälkeen voitiin kaikkien neljän osanottajan kohdalla osoittaa huomattavia eroja yhdessä tai useammassa testiosiossa. Todettiin myös lisääntynyttä varmuutta ja kontrollia testien suorittamisessa. Kaikki osanottajat kokivat että heillä oli hyötyä ryhmäharjoittelusta, ja että tasapaino, lonkan stabiliteetti, keskivartalon hallinta ja lihasvoima olivat parantuneet, siten myös fyysinen toimintakyky oli parantunut. Osanottajissa voitiin nähdä myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia.