Työhyvinvointi henkilöstöalalla työskentelevien keskuudessa
Morsia, Pia (2019)
Morsia, Pia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061116558
Tiivistelmä
Opinnäytetyötä ei ole suoritettu toimeksiantona vaan ajatus syntyi pitkän pohdinnan jälkeen oman työni ja opintoni yhteydestä sekä keskusteluista alan kollegoitteni kanssa koska työhyvinvointi on ajankohtainen aihe. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tämänhetkinen työhyvinvointitilanne henkilöstöalan eri tehtävissä työskentelevien keskuudessa. Tarkoituksena oli tunnistaa kuormittavat tekijät, onko työntekijöillä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työkuvaan ja työkuormaan ja miten he kokevat oman työhyvinvointinsa kokonaisuudessaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten ja millä tavoin kohderyhmän yritykset investoivat osaamisen kehittämiseen, terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.
Työn tausta-aineistossa käsitellään henkilöstöalan sisältöä, historiaa ja kehitystä sekä henkilöstöalan tulevaisuutta. Lisäksi tausta-aineistossa käsitellään työhyvinvointia yksilötasolla, ryhmätasolla sekä organisaatiotasolla sekä työhyvinvoinnin liiketaloudellista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lopuksi tausta-aineistossa esitellään myös esimerkkejä malliyrityksistä, heidän toimintatapojaan ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Lähdemateriaalina on käytetty suomalaisia ja ulkomaalaisia aineistoja.
Työn empiirinen toteutettiin kyselylomaketutkimuksena. Kysymyslomake lähetettiin sähköpostitse 28 vastaajalle, vastausprosentti oli 54% (vastauksia yhteensä 15 kpl). Kyselylomake koostui pääosin monivalintakysymyksistä, joiden lisäksi lomakkeessa oli muutamia tarkentavia avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kohderyhmän vastaajat kertovat, että esimiehen tukea kaivataan, johtamisen pitäisi olla läsnäolevaa ja että stressi ja liiallinen työkuorma vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Lisäksi vastaajat painottivat, että avoimet työtilat eivät ehkä ole paras ratkaisu henkilöstöalalle, ja toimivampia työtiloja sekä etätyömahdollisuuksia kaivattaisiin. Kyselylomakkeesta ilmeni myös, että työntekijät kaipaisivat enemmän virkistyspäiviä. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi henkilöstöalan työntekijöiden keskuudessa on kohtalaisessa tilassa, parannettavaan on. Esimieheltä vaaditaan enemmän läsnäoloa, johdolta osallistumista päätöksiin, työtila muutoksia sekä työkuormaan järkevää sijoittamista.
Työn tausta-aineistossa käsitellään henkilöstöalan sisältöä, historiaa ja kehitystä sekä henkilöstöalan tulevaisuutta. Lisäksi tausta-aineistossa käsitellään työhyvinvointia yksilötasolla, ryhmätasolla sekä organisaatiotasolla sekä työhyvinvoinnin liiketaloudellista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lopuksi tausta-aineistossa esitellään myös esimerkkejä malliyrityksistä, heidän toimintatapojaan ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Lähdemateriaalina on käytetty suomalaisia ja ulkomaalaisia aineistoja.
Työn empiirinen toteutettiin kyselylomaketutkimuksena. Kysymyslomake lähetettiin sähköpostitse 28 vastaajalle, vastausprosentti oli 54% (vastauksia yhteensä 15 kpl). Kyselylomake koostui pääosin monivalintakysymyksistä, joiden lisäksi lomakkeessa oli muutamia tarkentavia avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kohderyhmän vastaajat kertovat, että esimiehen tukea kaivataan, johtamisen pitäisi olla läsnäolevaa ja että stressi ja liiallinen työkuorma vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Lisäksi vastaajat painottivat, että avoimet työtilat eivät ehkä ole paras ratkaisu henkilöstöalalle, ja toimivampia työtiloja sekä etätyömahdollisuuksia kaivattaisiin. Kyselylomakkeesta ilmeni myös, että työntekijät kaipaisivat enemmän virkistyspäiviä. Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi henkilöstöalan työntekijöiden keskuudessa on kohtalaisessa tilassa, parannettavaan on. Esimieheltä vaaditaan enemmän läsnäoloa, johdolta osallistumista päätöksiin, työtila muutoksia sekä työkuormaan järkevää sijoittamista.