Hyvän hoidon elementit sairaalan potilashuoneessa : lasten näkökulma
Lankinen, Saija; Linsén, Jenna (2010)
Lankinen, Saija
Linsén, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215067
Tiivistelmä
Nykyään lapsen mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää, vaikka ennen lasta ei ole pidetty luotettavana tiedonantajana (Talka 2009, 26). YK:n eli Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa (1989) hyväksyttiin Lapsen oikeuksien sopimus, joka on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia jokaisella lapsella pitäisi olla (UNICEF 2010). NOBAB eli pohjoismainen yhdistys sairaiden lapsien hyväksi ajaa lasten ja nuorten asioita sairaanhoidossa. Yhdistys tukee lapsia osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. He pitävät huolta myös siitä, että lapsillakin on oikeus kertoa mielipiteensä hoidon laadusta. (Suomen NOBAB 2005.)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hyvän hoidon elementtejä sairaalan potilashuoneessa 7-11-vuotiaiden lasten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää lasten hyvää hoitoa sairaalassa lasten näkökulmasta. Tutkimus on jatkotutkimusta väitöskirjalle ”Quality of paediatric Nursing – children’s perspective”. Tutkimusaineisto kerättiin väitöskirjan tekijän toimesta. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kattaa HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) lastenosastoilta kerätyn tutkimusmateriaalin. Piirustukset (f=71) käsittelevät lasten toivepotilashuonetta, mikä heidät on pyydetty piirtämään osana kyselylomaketta. Piirrustukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sisällönanalyysissä ilmeni, että lasten mielestä hyvän potilashuoneen elementit jakautuivat fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Fyysisen ympäristön alaluokiksi muodostuivat huonekalut, hoitoon liittyvät asiat, kodikkuutta luovat asiat, huoneen pinnat, viihdykkeet ja ruoka-aineet. Sosiaalisen ympäristön alaluokkia olivat ihmiset ja eläimet. Tuloksissa erityisesti esille nousivat kodikkuutta luovat asiat ja viihdykkeet, joista molemmat liittyvät lapsen viihtymiseen sairaalassa.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää lasten hyvää hoitoa. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla lasten ja sairaalan henkilökunnan suhteisiin liittyvät asiat, sillä henkilökunta liittyy oleellisesti lapsen hyvään hoitoon. Myös tässä tutkimuksessa esille nousseet ajanviettomahdollisuudet sairaalassa olisivat hyvä jatkotutkimuskohde, sillä ajanviettomahdollisuuksien avulla lapsen sairaalassaoloajasta tulee miellyttävämpää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hyvän hoidon elementtejä sairaalan potilashuoneessa 7-11-vuotiaiden lasten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää lasten hyvää hoitoa sairaalassa lasten näkökulmasta. Tutkimus on jatkotutkimusta väitöskirjalle ”Quality of paediatric Nursing – children’s perspective”. Tutkimusaineisto kerättiin väitöskirjan tekijän toimesta. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kattaa HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) lastenosastoilta kerätyn tutkimusmateriaalin. Piirustukset (f=71) käsittelevät lasten toivepotilashuonetta, mikä heidät on pyydetty piirtämään osana kyselylomaketta. Piirrustukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sisällönanalyysissä ilmeni, että lasten mielestä hyvän potilashuoneen elementit jakautuivat fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Fyysisen ympäristön alaluokiksi muodostuivat huonekalut, hoitoon liittyvät asiat, kodikkuutta luovat asiat, huoneen pinnat, viihdykkeet ja ruoka-aineet. Sosiaalisen ympäristön alaluokkia olivat ihmiset ja eläimet. Tuloksissa erityisesti esille nousivat kodikkuutta luovat asiat ja viihdykkeet, joista molemmat liittyvät lapsen viihtymiseen sairaalassa.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää lasten hyvää hoitoa. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla lasten ja sairaalan henkilökunnan suhteisiin liittyvät asiat, sillä henkilökunta liittyy oleellisesti lapsen hyvään hoitoon. Myös tässä tutkimuksessa esille nousseet ajanviettomahdollisuudet sairaalassa olisivat hyvä jatkotutkimuskohde, sillä ajanviettomahdollisuuksien avulla lapsen sairaalassaoloajasta tulee miellyttävämpää.