Seinäjoen pääkirjaston ei-käyttäjät

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli haastatella Seinäjoen pääkirjaston ei-käyttäjiä ja selvittää heidän syitään kirjaston käyttämättä jättämiseen. Kohderyhmäksi valittiin 35–55-vuotiaat Seinäjoella asuvat korkeasti koulutetut töissä käyvät ihmiset. Haastateltavilta kysyttiin heidän aikaisempia käyttökokemuksia, suhtautumista kirjastoon, vapaa-ajan tottumuksia, kriteerejä ei-käytölle ja mahdollisia parannusehdotuksia.

Tutkimus toteutettiin osittain strukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavaksi valikoitui 19 ei-käyttäjää, joista kymmenen oli miehiä ja yhdeksän naisia. Haastat-telujen tulokset esiteltiin kokoamalla ne keskeisten teemojen alaisuuteen. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.

Suurimpina syinä kirjaston käyttämättä jättämiseen olivat arjen kiireet, kirjaston viihtyvyyteen liittyvät tekijät, lukemisen vähyys ja kirjojen ostaminen. Toisaalta myös kirjaston näkymättömyys johti siihen, että moni haastateltavista oli unohtanut koko laitoksen olemassaolon. Tämän lisäksi osa haastateltavista koki, etteivät heidän kiinnostuksen kohteensa kohdanneet kirjaston tarjonnan kanssa. Kirjastolaitokseen ja pääkirjastoon suhtauduttiin yleisesti ottaen positiivisesti.

The purpose of our thesis was to interview the non-users of Seinäjoki Main Library and to find out their reasons for not using the library. Highly educated working Seinäjoki citizens aged from 35 to 55 were selected as our target group. The interviewees were asked about their previous ways of using library, attitudes toward library, leisure time habits, criteria for not using the library and possible improvement propositions.

The research was conducted with partially structured interviews. Nineteen non-users, ten men and nine women, were selected to be interviewed. The results from interviews were presented by classifying them under essential themes. A content analysis was used as the method of the analysis.

The biggest reasons for not using the library were busy weekdays, factors related to the pleasantness of the environment at the Seinäjoki Main Library, lack of reading books and buying books. On the other hand the invisibility of the library led into the fact that many of those who were interviewed had forgotten the existence of library. Some of the interviewed also felt that their interests did not meet with services offered by the library. The library institution and Seinäjoki Main Library were generally considered as a positive thing.