SYYTEASIOIDEN NOPEAN KÄSITTELYN MENETTELY SYYTTÄJÄLAITOKSESSA JA PAHOINPITELYN SOVELTUVUUS NOPEAN KÄSITTELYN MENETTELYYN
Järvelin, Lila (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216654
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimeksiannosta syyteasioiden nopean käsittelyn menettelyä Syyttäjälaitoksessa sekä pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin grounded theory–tutkimusmenetelmää.
Teoriaosassa käsiteltiin syyskuussa 2018 käyttöön otettua nopean käsittelyn menettelyä, jonka tarkoituksena on hoitaa pienillä syyttäjäresursseilla suuria määrä asioita, jotka on mahdollista käsitellä nopeasti. Teoriaosan tarkoituksena oli selvittää lukijalle, mitä nopean käsittelyn menettely on sekä selvittää lukijalle tarkemmin nopean käsittelyn menettelyssä käsiteltäviä asioita ja prosesseja kuten kirjallista menettelyä, esitutkinnan rajoittamista sekä nopean käsittelyn kolmannen asiaryhmän asioita. Teoriaosan lähdemateriaalina käytettiin pääosin nopean käsittelyn menettelystä annettuja linjauspäätöksiä sekä muita Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksiä ja tiedotteita, lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja Hallituksen esitystä eduskunnalle koskien lakia Syyttäjälaitoksesta sekä eräitä siihen liittyviä lakeja.
Opinnäytetyössä kuvattiin myös hieman nopean käsittelyn menettelyn prosessia sekä tarkasteltiin tilastoja siitä, miten nopean käsittelyn menettely on lähtenyt käyntiin valtakunnallisesti.
Opinnäytetyön varsinaisen tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä keskustelemalla Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa toimivien henkilöiden kanssa nopean käsittelyn menettelystä. Haastateltavia ei esitelty tutkimuksessa niin, että haastateltavan henkilöllisyys tulisi ilmi. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohje poliisille siitä, minkälaisia pahoinpitelyasioita voisi ohjata nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimuksen tavoitteessa onnistuttiin ja työn loppuun muodostui hahmotelma ohjeistuksesta, joka rajaa melko tarkkaan nopean käsittelyn menettelyyn soveltuvia pahoinpitelyrikoksia.
Teoriaosassa käsiteltiin syyskuussa 2018 käyttöön otettua nopean käsittelyn menettelyä, jonka tarkoituksena on hoitaa pienillä syyttäjäresursseilla suuria määrä asioita, jotka on mahdollista käsitellä nopeasti. Teoriaosan tarkoituksena oli selvittää lukijalle, mitä nopean käsittelyn menettely on sekä selvittää lukijalle tarkemmin nopean käsittelyn menettelyssä käsiteltäviä asioita ja prosesseja kuten kirjallista menettelyä, esitutkinnan rajoittamista sekä nopean käsittelyn kolmannen asiaryhmän asioita. Teoriaosan lähdemateriaalina käytettiin pääosin nopean käsittelyn menettelystä annettuja linjauspäätöksiä sekä muita Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksiä ja tiedotteita, lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja Hallituksen esitystä eduskunnalle koskien lakia Syyttäjälaitoksesta sekä eräitä siihen liittyviä lakeja.
Opinnäytetyössä kuvattiin myös hieman nopean käsittelyn menettelyn prosessia sekä tarkasteltiin tilastoja siitä, miten nopean käsittelyn menettely on lähtenyt käyntiin valtakunnallisesti.
Opinnäytetyön varsinaisen tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää pahoinpitelyrikosten soveltuvuutta nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä keskustelemalla Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa toimivien henkilöiden kanssa nopean käsittelyn menettelystä. Haastateltavia ei esitelty tutkimuksessa niin, että haastateltavan henkilöllisyys tulisi ilmi. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohje poliisille siitä, minkälaisia pahoinpitelyasioita voisi ohjata nopean käsittelyn menettelyyn. Tutkimuksen tavoitteessa onnistuttiin ja työn loppuun muodostui hahmotelma ohjeistuksesta, joka rajaa melko tarkkaan nopean käsittelyn menettelyyn soveltuvia pahoinpitelyrikoksia.