Happamat sulfaattimaat Sirppujoen valuma-alueella : toimenpidesuositukset haittojen vähentämiseen
Mononen, Markus (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316810
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Sirppujoen valuma-aluetta vedenlaatumittauksin sekä vertailtu tuloksia GTK:n kartta-aineistoon. Näiden perusteella on paikannettu alueet, joilla happamuushaittoja todennäköisesti muodostuu. Opinnäytetyön päämääränä on ollut tehdä näille ongelmallisille alueille kohdennetut toimenpidesuositukset happamuuden torjuntaan sekä laatia yleisohjeistukset koko valuma-alueelle. Kohdennetuilla alueellisilla toimenpidesuosituksilla pyritään tehostamaan jo aikaisemmin kokeiltuja menetelmiä samalla selvittäen uudempia menetelmiä kyseisille alueille. Toimenpidesuosituksilla sekä tiedon välityksellä pyritään ennalta ehkäisemään tulevia happamuushaittoja alueella, sekä samalla parantamaan vedenlaatua vesistössä.
Sirppujoki virtaa Varsinais-Suomessa, Laitilan ja Uudenkaupungin välillä. Sirppujoen valuma-alueella on havaittu happamuusongelmia jo 1960-luvulta lähtien. Happamuusongelmat ovat aiheuttaneet ongelmia niin maalla kuin vesistöissä. Selkeimmin ongelmat ovat näkyneet kalakuolemina makeavedenaltaassa, johon Sirppujoki laskee vetensä, ja myös maanviljelyn yhteydessä, jolloin maaperän happamuus on pakottanut maanviljelijät kalkitsemaan peltojaan, saadakseen maaperän pH-arvon viljelyksille suotuisiksi.
Happamat sulfaattimaat on otettu yleisellä tasolla keskusteluun ensimmäisen kerran 1940-luvulla, ja tuolloin käytettiin nimitystä sulfaattimaat. Tämän jälkeen asiaa on aloitettu tutkimaan tarkemmin, ja on löydetty yhteyksiä asioiden välillä. Yhdistäviä tekijöitä Suomessa on alueilla, joilla on ilmennyt samoja ongelmia. Yhdistäviä tekijöitä ovat, että alueet ovat vanhaa Litorinameren pohjaa, alueet ovat alavia, maaperä on ollut saman tyyppistä sekä alueet ovat erittäin hyvin satoa tuottavia, kun muokkauskerros on kalkittu tarpeeksi hyvin. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja luonut riskikartan niiden esiintymisen todennäköisyydestä.
Sirppujoen valuma-alueella happamien sulfaattimaiden aiheuttamiin ongelmiin on etsitty erilaisia ratkaisuja. Sirppujoella on kokeiltu peltojen salaojituksien yhteydessä kalkitusta, vesistön suoraa kalkitsemista, pohjapadotuksia sekä säätösalaojitusjärjestelmiä. Mikään näistä menetelmistä ei ole toiminut täysin tai ne ovat olleet riittämättömiä, koska happamuusongelmat haittaavat yhä Sirppujoen valuma-alueella.
Vedenlaatumittaus tuloksien ja kartta-aineiston vertailun pohjalta esiin nousi viisi mittauspistettä, jotka erottuivat selvästi pH- ja sähkönjohtavuusarvojen perusteella. Näistä mittauspisteistä muodostui kolme aluetta, joihin on tehty kohdennetut toimenpidesuositukset. Toimenpidesuositukset on tehty kirjallisuuslähteiden sekä avoimen paikkatietoaineiston avulla.
Happamuushaittojen torjunnassa ennakoivat toimenpiteet nousivat tärkeimmäksi asiaksi. Ennakoivilla toimenpiteillä pystytään estämään tai hidastamaan happamuushaittojen muodostumista. Jälkihoitotoimenpiteillä torjutaan jo muodostuneita haittoja ja se on usein vaikeaa ja kallista. Tärkeintä on yrittää estää happamuushaittojen muodostumista ja välittää tietoa haittojen torjunnasta. In this thesis, the drainage area of Sirppujoki has been studied with water quality measurements and the results have been compared to GTK (The Geological Survey of Finland) map material. Based on these, areas where acidity damage is likely to occur have been identified. The aim of the thesis was to make recommendations for action to combat acidity in these problem areas and to prepare general guidelines for the entire catchment area. Targeted regional policy recommendations aim to improve the methods that have already been tested while exploring newer methods for these areas. Recommendations for action and the provision of information are intended to prevent future acidity damage in the area, as well as to improve water quality in waterways.
The Sirppujoki river flows between Southwest Finland, Laitila and Uusikaupunki. Acidity problems have been observed in the drainage basin of the Sirppujoki River since the 1960s. Acidity issues have caused problems both on land and in the waterways. Most prominently, the problems have been seen as fish deaths in the freshwater basin, where the Sirppujoki river falls, and also in farming, where the acidity of the soil has forced farmers to lime their fields so that the soil would have a favorable pH value for cultivation.
Acid sulphate lands sprung up as a subject for general discussion for the first time in the 1940s. The term sulphate soil was used at that time. Since then, the matter has been studied more closely, and links have been found between issues. In Finland, common issues have risen up in areas with the same problems. The connecting factors are that the areas are the old base of the Litorina Sea, the areas are low, the soil is of the same type and the areas are very fertile when the edging layer is limed enough. GTK has identified the occurrence of acid sulphate lands and created a risk map of their probability of occurrence.
Various solutions have been sought for the problems caused by acid sulphate lands in the drainage basin of the River Sirppujoki. Sirppujoki has tested liming, direct liming of the watercourse, bottom dams and control sealing systems in connection with drainage of fields. None of these methods have been fully effective or have been inadequate, which is proven by the fact that acidity problems are still existing in the drainage basin of Sirppujoki.
The water quality measurement based on the results and the comparison of the map material revealed five measurement points that clearly differed on the basis of pH and conductivity values. These measuring points formed three areas for targeted recommendations for action. Recommendations for action have been made with the help of literature sources and open spatial data.
Preventive measures to combat acidity problems became the most important issue. Predictive measures can prevent or slow down the formation of acidic damage. Post-treatment measures counteract existing drawbacks and are often difficult and costly. The most important thing is to try to prevent the formation of acid damage and to convey information about the prevention of harm.
Sirppujoki virtaa Varsinais-Suomessa, Laitilan ja Uudenkaupungin välillä. Sirppujoen valuma-alueella on havaittu happamuusongelmia jo 1960-luvulta lähtien. Happamuusongelmat ovat aiheuttaneet ongelmia niin maalla kuin vesistöissä. Selkeimmin ongelmat ovat näkyneet kalakuolemina makeavedenaltaassa, johon Sirppujoki laskee vetensä, ja myös maanviljelyn yhteydessä, jolloin maaperän happamuus on pakottanut maanviljelijät kalkitsemaan peltojaan, saadakseen maaperän pH-arvon viljelyksille suotuisiksi.
Happamat sulfaattimaat on otettu yleisellä tasolla keskusteluun ensimmäisen kerran 1940-luvulla, ja tuolloin käytettiin nimitystä sulfaattimaat. Tämän jälkeen asiaa on aloitettu tutkimaan tarkemmin, ja on löydetty yhteyksiä asioiden välillä. Yhdistäviä tekijöitä Suomessa on alueilla, joilla on ilmennyt samoja ongelmia. Yhdistäviä tekijöitä ovat, että alueet ovat vanhaa Litorinameren pohjaa, alueet ovat alavia, maaperä on ollut saman tyyppistä sekä alueet ovat erittäin hyvin satoa tuottavia, kun muokkauskerros on kalkittu tarpeeksi hyvin. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut happamien sulfaattimaiden esiintymistä ja luonut riskikartan niiden esiintymisen todennäköisyydestä.
Sirppujoen valuma-alueella happamien sulfaattimaiden aiheuttamiin ongelmiin on etsitty erilaisia ratkaisuja. Sirppujoella on kokeiltu peltojen salaojituksien yhteydessä kalkitusta, vesistön suoraa kalkitsemista, pohjapadotuksia sekä säätösalaojitusjärjestelmiä. Mikään näistä menetelmistä ei ole toiminut täysin tai ne ovat olleet riittämättömiä, koska happamuusongelmat haittaavat yhä Sirppujoen valuma-alueella.
Vedenlaatumittaus tuloksien ja kartta-aineiston vertailun pohjalta esiin nousi viisi mittauspistettä, jotka erottuivat selvästi pH- ja sähkönjohtavuusarvojen perusteella. Näistä mittauspisteistä muodostui kolme aluetta, joihin on tehty kohdennetut toimenpidesuositukset. Toimenpidesuositukset on tehty kirjallisuuslähteiden sekä avoimen paikkatietoaineiston avulla.
Happamuushaittojen torjunnassa ennakoivat toimenpiteet nousivat tärkeimmäksi asiaksi. Ennakoivilla toimenpiteillä pystytään estämään tai hidastamaan happamuushaittojen muodostumista. Jälkihoitotoimenpiteillä torjutaan jo muodostuneita haittoja ja se on usein vaikeaa ja kallista. Tärkeintä on yrittää estää happamuushaittojen muodostumista ja välittää tietoa haittojen torjunnasta.
The Sirppujoki river flows between Southwest Finland, Laitila and Uusikaupunki. Acidity problems have been observed in the drainage basin of the Sirppujoki River since the 1960s. Acidity issues have caused problems both on land and in the waterways. Most prominently, the problems have been seen as fish deaths in the freshwater basin, where the Sirppujoki river falls, and also in farming, where the acidity of the soil has forced farmers to lime their fields so that the soil would have a favorable pH value for cultivation.
Acid sulphate lands sprung up as a subject for general discussion for the first time in the 1940s. The term sulphate soil was used at that time. Since then, the matter has been studied more closely, and links have been found between issues. In Finland, common issues have risen up in areas with the same problems. The connecting factors are that the areas are the old base of the Litorina Sea, the areas are low, the soil is of the same type and the areas are very fertile when the edging layer is limed enough. GTK has identified the occurrence of acid sulphate lands and created a risk map of their probability of occurrence.
Various solutions have been sought for the problems caused by acid sulphate lands in the drainage basin of the River Sirppujoki. Sirppujoki has tested liming, direct liming of the watercourse, bottom dams and control sealing systems in connection with drainage of fields. None of these methods have been fully effective or have been inadequate, which is proven by the fact that acidity problems are still existing in the drainage basin of Sirppujoki.
The water quality measurement based on the results and the comparison of the map material revealed five measurement points that clearly differed on the basis of pH and conductivity values. These measuring points formed three areas for targeted recommendations for action. Recommendations for action have been made with the help of literature sources and open spatial data.
Preventive measures to combat acidity problems became the most important issue. Predictive measures can prevent or slow down the formation of acidic damage. Post-treatment measures counteract existing drawbacks and are often difficult and costly. The most important thing is to try to prevent the formation of acid damage and to convey information about the prevention of harm.