Perheiden kokemukset lastenpäivystyksestä Soitessa.
Övermark, Johanna; Suhr, Susanne (2019)
Övermark, Johanna
Suhr, Susanne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316904
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin perheiden kokemuksia Soiten lastenpäivystyksestä. Lastenpäivystys on uutta toimintaa Keski-Pohjanmaan alueella. Toiminta käynnistyi lokakuussa 2017. Uudesta päivystystoiminnasta on tarpeellista saada palautetta palvelun jatkuvuutta ja kehittämistoimintaa ajatellen. Opinnäytetyön aihe syntyi työelämän tarpeista ja meidän kiinnostuksestamme aihetta kohtaan. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Soiten lastenpäivystyksen kanssa.
Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tämän vuoksi työssä hyödynnettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin primaariaineistonkeruuta. Aineisto kerättiin paperisten kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeet annettiin lastenpäivystyksen henkilökunnalle, jotka jakoivat kyselylomakkeita lastenpäivystyksessä kävijöille. Analysointi toteutettiin sisällönanalyysiprosessin mukaisesti. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 32 kappaletta, mikä oli kattava määrä.
Kyselylomake sisältää kolme strukturoitua kysymystä ja viisi avointa kysymystä. Ensimmäiset strukturoidut kysymykset kuvaavat käyntiin kuluvaa aikaa. Viisi viimeistä, avointa kysymystä kuvaavat hoitohenkilökunnan ja perheen välistä kohtaamista, koettua ammatillisuutta ja toiminnasta esille nousevia kehittämisehdotuksia. Kyselystä saatu palaute oli kokonaisuudessa positiivista. Palautteet olivat
keskenään erilaisia, mutta tyytyväisyys palveluun ja kokemus palvelun tarpeellisuudesta oli yhtenäistä.
Lisäksi tässä opinnäytetyössä käsitellään teoriatietoa lapsipotilaan ja tämän perheen kohtaamisesta päivystyksellistä hoitoa vaativassa tilanteessa, yleisimmistä syistä lapsipotilaan päivystykselliseen hoitoon hakeutumiselle sekä käynnissä olevasta LAPE-hankkeesta.
Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tämän vuoksi työssä hyödynnettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Laadullisen tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin primaariaineistonkeruuta. Aineisto kerättiin paperisten kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeet annettiin lastenpäivystyksen henkilökunnalle, jotka jakoivat kyselylomakkeita lastenpäivystyksessä kävijöille. Analysointi toteutettiin sisällönanalyysiprosessin mukaisesti. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 32 kappaletta, mikä oli kattava määrä.
Kyselylomake sisältää kolme strukturoitua kysymystä ja viisi avointa kysymystä. Ensimmäiset strukturoidut kysymykset kuvaavat käyntiin kuluvaa aikaa. Viisi viimeistä, avointa kysymystä kuvaavat hoitohenkilökunnan ja perheen välistä kohtaamista, koettua ammatillisuutta ja toiminnasta esille nousevia kehittämisehdotuksia. Kyselystä saatu palaute oli kokonaisuudessa positiivista. Palautteet olivat
keskenään erilaisia, mutta tyytyväisyys palveluun ja kokemus palvelun tarpeellisuudesta oli yhtenäistä.
Lisäksi tässä opinnäytetyössä käsitellään teoriatietoa lapsipotilaan ja tämän perheen kohtaamisesta päivystyksellistä hoitoa vaativassa tilanteessa, yleisimmistä syistä lapsipotilaan päivystykselliseen hoitoon hakeutumiselle sekä käynnissä olevasta LAPE-hankkeesta.
