Elämäntarinat muistisairaan hoitotyössä

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia muistisairaan asiakkaan elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä muistisairaan hoitotyössä. Tavoitteena oli selvittää, miten ne muototutuvat hoitajan mielessä, mitä hyviä ja ongelmallisia asioita hoitajat olivat kokeneet elämäntarinoiden käytössä. Työni on fenomenologinen, kokemuksia kuvaileva tutkimus. Aineistoni koostuu hoitajien kirjoittamista esseistä, joissa he kertovat elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä hoitotyössä. Esseiden kirjoittamiseen oli aikaa kolme viikkoa ja esseitä palautui määräpäivään mennessä neljätoista. Aineiston analyysin tein Collaizzin (1978) analyysin mukaisesti. Analyysi on seitsemänvaiheinen. Siinä perehdytään kuvauksiin, tärkeät ilmaisut erotetaan, esiin tulevat merkitykset kootaan ja järjestetään teema-alueiksi, alustavat tulokset yhdistetään ilmiöitä kuvaaviksi kokonaisuuksiksi, kuvaukset muotoillaan tyhjentävästi sekä viimeisenä tulokset validoidaan palauttamalla ja peilaamalla alkuperäisdataan. Hoitajat kertoivat keräävänsä elämäntarinatietoja kyselylomakkeen avulla, sekä haastattelemalla ja havainnoimalla. Näiden tietojen avulla he muodostivat itselleen kuvan asiakkaan aiemmasta elämästä. Hoitajat kokivat elämäntarinatietojen käytön hyväksi työkaluksi hoitotyössä. He kuvasivat ymmärtävänsä hoidettavaa paremmin, kun tunsivat hänen taustansa. He kokivat myös paremmin ymmärtävänsä heidän käyttäytymistään. Kun asiakas ei enää itse pystynyt kertomaan aiemmasta elämästään, omaiset olivat tietojen antajina. Hoitajat miettivät olivatko omaisten kertomat tiedot oikeita. Yhdeksi ongelmalliseksi ja kehitettäväksi asiaksi nousi omaprofiilitaulu hoidettavan seinällä. Siihen kerätään tietoja asiakkaan ai-emmasta elämästä, sekä hänen tavoistaan ja tottumuksistaan. Hoitajat kokivat omaprofiilitaulun siinä mielessä ongelmallisena että, kuka tahansa saattoi sen lukea. Lisäksi he kiinnittivät huomiota asioiden ilmaisuun taulussa. Heidän mielestään oli mietittävä tark-kaan miten asiat siihen kirjoitetaan. Tämän työn tulosten kautta voidaan kehittää työyhteisöni sekä muiden työyksiköiden työtä elämäntarinatietojen käytössä.

Abstract The study aims to represent nurse`s experiences about collecting and using life stories in nursing. The aim of my study was to examine how life stories were formed in nurses thoughts and what advantages and disandvantages were experiencing in using life stories. My study is phenomenological, it is descriptive study of expierences. My studys material was collected from twenty nurses. They were from two work communities. They wrote essays for me. They had three weeks to wrote those. I received fourteen answers. I analysed the material according to Collaizze`s (1978) analysis. The analysis has seven stage. First I read essay many times, then picked up important words, collected emerging meaning complied and then organized thematic areas. Preliminariled results com-bined whole. Descriptions formulateted and at last results were validated. The nurses collaected information from the life story in a question forms. They also interviewed and observed. Based on that infor-mation nurses formed a picture of patients life. The nurses felt that the life stories data was a good tool for nursing. They said that they understand patient better. They also said that they understand patients behavior better. When patient were not able to tell about their life, next of kin could tell about the patient`s life. Nurses were then considering the reliability of the stories. One of the problematic issues that need development was the patient`s own profile board. That board tells information about pa-tient`s life, her or his manners and habits. Nurses felt that this board was difficult to use, because any one could read it. Your have to carefully think what to write on the board.