Virtuaalitodellisuus psykiatrisessa hoitotyössä : narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet psykiatrisessa hoitotyössä Suomessa ja maailmalla. Tavoitteena on luoda ajankohtainen kooste tähänastisesta tutkimustyöstä virtuaalitodellisuushoidoista, sen hyödyistä, mahdollisuuksista ja tehokkuudesta.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista kirjallisuuskatsausta, jossa tietoa etsitään tietokannoista sekä henkilöhaastattelun kautta. Analyysin kohteena tässä opinnäytetyössä on 18 tutkimusta. Analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällön analyysi.

Nykypäivänä psykiatrisessa hoitotyössä virtuaalitodellisuutta käytetään eniten altistusterapiamuotona, jonka tavoitteena on muokata pelkorakenteita pelon kohteelle altistumalla. Virtuaalista altistusterapiaa käytetään esimerkiksi hämähäkkipelon, korkean paikan kammon, lentopelon ja ahtaanpaikankammon hoidossa. Virtuaalisen altistusterapian käyttöä on tutkittu myös posttraumaattisen stressihäiriön, sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja pakko-oireisen häiriön hoidossa. Tutkimustulosten perusteella on näyttöä siitä, että virtuaalinen altistusterapia voi olla yhtä tehokasta tai jopa tehokkaampaa kuin tavanomainen altistusterapia. Virtuaalitodellisuusaltistuksen tehosta kaivataan kuitenkin vielä enemmän tutkimuksia ja tutkimusnäyttöä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä psykiatrisissa sairauksissa muutoin kuin altistusterapiaa käyttäen on tutkittu skitsofrenian, masennuksen, syömishäiriöiden, ADHD:n ja autismin hoidossa. Näihin sairauksiin käytettynä virtuaalitodellisuudessa tapahtuva hoito oli hyödyllistä ja lupaavaa, mutta suurta yleistystä ei voida tehdä tutkimusnäytön ollessa vielä vähäistä.

Virtuaalitodellisuusteknologian käyttöä puoltaa myös se, että hoitava henkilö ja potilas ei joudu lähtemään hoitohuoneen ulkopuolelle ja näin potilaiden yksityisyys säilyy paremmin kuin julkisille paikoille mennessä. Tämä tekee virtuaalitodellisuushoidoista helpompaa, turvallisempaa ja käytännöllisempää molemmille osapuolille.

The purpose of this thesis was to review the possibilities of virtual reality in psychiatric care in Finland and around the world. The intent was to compile an up-to-date review of the studies on the field of virtual reality treatments, its benefits, possibilities and effectivity.

The thesis was written as a narrative literature review, in which data is searched from studies released in databases and from expert interview. The thesis analyzes the results of 18 previous studies using data-oriented content analysis.

Today virtual reality is used in psychiatric care mostly as a form of exposure therapy aiming to modify the patterns causing the phobia through exposure. Virtual reality based exposure therapy is used to treat for example arachnophobia, claustrophobia and fear of flying and heights. It has also been studied for applications in post-traumatic stress disorder as well as obsessivecompulsive, social anxiety and panic disorders. The research data suggests there is evidence of virtual reality based exposure treatments being as effective or even more effective than similar traditional exposure treatments in the real world. The amount of data, however, is limited and further research is needed to confirm the current findings. Using virtual reality as other than exposure therapy has been studied for schizophrenia, depression, eating disorders, attentiondeficit/hyperactive disorder and autism. The data from studies suggests there is promise in the field of virtual reality treatments for these conditions, but no conclusions can be drawn from the very limited amount of studies conducted.

Other than actual treatments virtual reality has additional benefit of being done in the office so the therapist nor patient have to leave the premises, which improves their privacy compared to treatments done in public places. This makes virtual reality based treatments easier, safer and more practical for both involved parties.