Aika toimia : voit itse vaikuttaa tulevaan
Haaristo, Leena (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717157
Tiivistelmä
Kehittämisprojektin tarkoituksena oli luoda toimintamalli neuvolan ja kolmannen sektorin välille raskausdiabeetikoiden elintapamuutoksen tukemiseksi. Yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli saada raskausdiabetesdiagnoosin saaneille naisille ennaltaehkäisevä elintapamuutos koska raskausdiabetes altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Kehittämisprojektiin liittyvän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tarvetta raskausdiabeteksen saaneilla naisilla on elintapaohjaukseen, minkälainen on heidän motivaationsa ja millaista tukea he kokevat kaipaavansa siihen. Toisena tarkoituksena oli selvittää miten neuvolan terveydenhoitajat näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa elintapamuutosten toteuttamisessa. Tutkimus toteutettiin kahtena erillisenä kyselytutkimuksena, kvalitatiivisen tutkimusmetodin mukaan: raskausdiabetes-diagnoosin saaneilta naisilta aineisto kerättiin Turun seudun mamien facebook-ryhmän kautta, toinen aineisto kerättiin Turun ja sen ympäristökuntien äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta.
Tulosten mukaan raskausdiabetes-diagnoosin saaneet naiset (n=15) olivat sitä mieltä, että elintapamuutoksen ajankohta on otollinen, milloin vain. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi, että naiset tarvitsevat elintapaohjausta raskauden jälkeen. Pitkä aika synnytyksestä saattaa vaikuttaa motivaatioon heikentävästi. Elintapamuutoksia tulisi tukea ehkäisevässä terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattilasilta naiset odottivat tukea ja kannustusta elintapamuutoksiin, ei kritisointia.
Terveydenhoitajat (n=17) antavat suositusten mukaista elintapaohjausta äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa keskitytään enemmän lapseen. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö kolmannen sektorin kanssa toteutuu huonosti tai sitä ei ole. Yhteistyön muoto on tällä hetkellä Diabetesliiton esitteet ja verkkokurssit. Terveydenhoitajat toivovat yhteistyön kehittämistä suunniteltavan johdon kanssa, ennen kun se tuodaan käytännön tasolle.
Kirjallisuuden ja tutkimustulosten perusteella kehitettiin toimintamalli neuvolan ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi naisten raskauden jälkeisen elintapaohjauksen tueksi The objective of this thesis was to develop an operations model between child welfare clinics and organizations to support lifestyle changes. The objective of developing co-operation was to achieve preventative lifestyle changes because gestational diabetes is a risk for type 2 diabetes later in life.
The objective of the study was to clarify what kind of support gestational diabetes mellitus (GDM) want and what is their motivation to succeed in lifestyle changes. The other purpose was to clarify how the employees in child welfare services see co-operation and all its possibilities with organizations to achieve a successful lifestyle change for gestational diabetic. There were two focus groups in this study. One was women who had had gestational diabetes. The other was the public health nurses who work in child welfare services. The study was conducted as two separate online surveys with open questions, one for each focus group. The answers were analyzed using qualitative methods.
Women who have had GDM (n=15) in general thought that there is no right time for lifestyle changes. This study showed that women need counselling for lifestyle changes postpartum. If it takes long time before lifestyle counselling, the women’s motivation might also go down. The women wanted support not criticism from health care professionals towards lifestyle changes.
The healthcare professionals (n=17) give lifestyle counselling during pregnancy for women with GDM, as nationally advised. Postpartum the focus is mainly on the baby. Co-operation between child welfare services and organizations should be developed together first with the management, before bringing any new procedure in to action.
Based on literature and the results of this study an operations model between child welfare clinics and organizations was developed to support postpartum lifestyle changes for women with previous GDM.
Kehittämisprojektiin liittyvän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tarvetta raskausdiabeteksen saaneilla naisilla on elintapaohjaukseen, minkälainen on heidän motivaationsa ja millaista tukea he kokevat kaipaavansa siihen. Toisena tarkoituksena oli selvittää miten neuvolan terveydenhoitajat näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa elintapamuutosten toteuttamisessa. Tutkimus toteutettiin kahtena erillisenä kyselytutkimuksena, kvalitatiivisen tutkimusmetodin mukaan: raskausdiabetes-diagnoosin saaneilta naisilta aineisto kerättiin Turun seudun mamien facebook-ryhmän kautta, toinen aineisto kerättiin Turun ja sen ympäristökuntien äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta.
Tulosten mukaan raskausdiabetes-diagnoosin saaneet naiset (n=15) olivat sitä mieltä, että elintapamuutoksen ajankohta on otollinen, milloin vain. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi, että naiset tarvitsevat elintapaohjausta raskauden jälkeen. Pitkä aika synnytyksestä saattaa vaikuttaa motivaatioon heikentävästi. Elintapamuutoksia tulisi tukea ehkäisevässä terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattilasilta naiset odottivat tukea ja kannustusta elintapamuutoksiin, ei kritisointia.
Terveydenhoitajat (n=17) antavat suositusten mukaista elintapaohjausta äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa keskitytään enemmän lapseen. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö kolmannen sektorin kanssa toteutuu huonosti tai sitä ei ole. Yhteistyön muoto on tällä hetkellä Diabetesliiton esitteet ja verkkokurssit. Terveydenhoitajat toivovat yhteistyön kehittämistä suunniteltavan johdon kanssa, ennen kun se tuodaan käytännön tasolle.
Kirjallisuuden ja tutkimustulosten perusteella kehitettiin toimintamalli neuvolan ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi naisten raskauden jälkeisen elintapaohjauksen tueksi
The objective of the study was to clarify what kind of support gestational diabetes mellitus (GDM) want and what is their motivation to succeed in lifestyle changes. The other purpose was to clarify how the employees in child welfare services see co-operation and all its possibilities with organizations to achieve a successful lifestyle change for gestational diabetic. There were two focus groups in this study. One was women who had had gestational diabetes. The other was the public health nurses who work in child welfare services. The study was conducted as two separate online surveys with open questions, one for each focus group. The answers were analyzed using qualitative methods.
Women who have had GDM (n=15) in general thought that there is no right time for lifestyle changes. This study showed that women need counselling for lifestyle changes postpartum. If it takes long time before lifestyle counselling, the women’s motivation might also go down. The women wanted support not criticism from health care professionals towards lifestyle changes.
The healthcare professionals (n=17) give lifestyle counselling during pregnancy for women with GDM, as nationally advised. Postpartum the focus is mainly on the baby. Co-operation between child welfare services and organizations should be developed together first with the management, before bringing any new procedure in to action.
Based on literature and the results of this study an operations model between child welfare clinics and organizations was developed to support postpartum lifestyle changes for women with previous GDM.