Maaseutuhallinnon maakuntavalmisteluprosessi - Hyödyt ja haasteet Etelä-Karjalassa
Heikka, Eeva-Maria (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717082
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Etelä-Karjalan maaseututoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maatilavalvontaryhmän organisoimista yhdeksi yksiköksi uuteen Etelä-Karjalan maakuntahallintoon. Työn tavoitteena oli tarkastella valmisteluprosessia, henkilöstön osallistamista valmisteluun ja tehdä tuloksien perusteella ehdotuksia näiden kahden erillisen organisaation tehtävien yhdistämisestä ja järjestämisvaihtoehdoista. Taustana työlle oli Suomen hallituksen päätös perustaa uusi hallinnon taso, maakunnat, joihin eri tahoilla toimineet maaseutuhallinnon yksiköt myös päätettiin siirtää.
Etelä-Karjalan maakuntavalmistelua johti Etelä-Karjalan Liitto, joka oli tämän opinnäyte-työn toimeksiantaja. Maaseutuhallinnon valmistelua tehtiin työryhmissä, joissa oli monialainen edustus kaikista siirtyvistä organisaatioista. Työryhmät raportoivat tuloksista valmistelu- ja ohjausryhmälle. Maaseutuhallinnon osalta suurena kysymyksenä oli ELY-keskuksen resurssien riittävyys kahdelle maakunnalle. Valmistelussa kävi selville maakunnan maatilojen määrän merkittävä väheneminen lähivuosina, peltovalvontoihin tuleva uusi monitorointitekniikka ja lisääntyvä digitaalisuus. Nämä tulevat vähentämään maaseutuhallinnon työtä merkittävästi mutta kasvattavat vastaavasti henkilöstön osaa-mistarvetta.
Henkilöstön osallistaminen valmisteluun tapahtui muutostyöpajoissa ja koulutuspäivillä. Henkilöstön odotukset muutoksesta olivat pääosin positiivisia. Muutoksessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia tehtävien uudelleen järjestelyjen myötä.
Tuloksien perusteella ehdotettiin uuden maaseutuhallinnon järjestämisvaihtoehtona ensisijaisesti perustaa kokonaan maakunnan oma yksikkö. Toissijaisena vaihtoehtona ehdotettiin järjestää toiminta osin omana yksikkönä ja ostaa maatilojen valvontapalve-lut naapurimaakunnasta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Etelä-Karjalan maaseututoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maatilavalvontaryhmän organisoimista yhdeksi yksiköksi uuteen Etelä-Karjalan maakuntahallintoon. Työn tavoitteena oli tarkastella valmisteluprosessia, henkilöstön osallistamista valmisteluun ja tehdä tuloksien perusteella ehdotuksia näiden kahden erillisen organisaation tehtävien yhdistämisestä ja järjestämisvaihtoehdoista. Taustana työlle oli Suomen hallituksen päätös perustaa uusi hallinnon taso, maakunnat, joihin eri tahoilla toimineet maaseutuhallinnon yksiköt myös päätettiin siirtää.
Etelä-Karjalan maakuntavalmistelua johti Etelä-Karjalan Liitto, joka oli tämän opinnäyte-työn toimeksiantaja. Maaseutuhallinnon valmistelua tehtiin työryhmissä, joissa oli monialainen edustus kaikista siirtyvistä organisaatioista. Työryhmät raportoivat tuloksista valmistelu- ja ohjausryhmälle. Maaseutuhallinnon osalta suurena kysymyksenä oli ELY-keskuksen resurssien riittävyys kahdelle maakunnalle. Valmistelussa kävi selville maakunnan maatilojen määrän merkittävä väheneminen lähivuosina, peltovalvontoihin tuleva uusi monitorointitekniikka ja lisääntyvä digitaalisuus. Nämä tulevat vähentämään maaseutuhallinnon työtä merkittävästi mutta kasvattavat vastaavasti henkilöstön osaa-mistarvetta.
Henkilöstön osallistaminen valmisteluun tapahtui muutostyöpajoissa ja koulutuspäivillä. Henkilöstön odotukset muutoksesta olivat pääosin positiivisia. Muutoksessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia tehtävien uudelleen järjestelyjen myötä.
Tuloksien perusteella ehdotettiin uuden maaseutuhallinnon järjestämisvaihtoehtona ensisijaisesti perustaa kokonaan maakunnan oma yksikkö. Toissijaisena vaihtoehtona ehdotettiin järjestää toiminta osin omana yksikkönä ja ostaa maatilojen valvontapalve-lut naapurimaakunnasta.