Toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon edellytykset : todentaminen esimerkkikohteiden avulla

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Nordcons Oy:n erikoistyöhygienikko ja toimitusjohtaja Vesa Viljanen. Opinnäytetyö on tehty selvitystyönä Nordcons Oy:lle ja Terveet tilat 2028-hankkeen edistämiseksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on mitata painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta vanhoissa asuinkerrostaloissa esimerkkikohteen avulla, ja esittää mittaustuloksista johdettuja johtopäätöksiä. Mittausmenetelmät toimivat yleisenä mallina, jota voidaan soveltaa muihin huonosta ilmanvaihdosta oireileviin asuntoihin. Selvityksessä on otettu huomioon asiaan liittyvät viranomaisten asetukset ja standardit, sekä alalla yleisesti pätevänä pidetty kirjallisuus, joista on poimittu selvitystyön kannalta olennaisimmat kohdat.

Selvityksen kohteena oli vuonna 1929 rakennettu 7-kerroksinen ja 95-asuntoinen kerrostalo, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Useiden huoneistojen asukkaat ovat valittaneet ilmanvaihdon toimimattomuudesta sekä huonoon ilman vaihtuvuuteen liittyvistä oireista. Huoneistoista valittiin mittauskohteiksi kolme. Kaksi näistä on jo remontoitu painovoimaisen ilmanvaihdon osalta.

Mittaukset toteutettiin havainnoimalla ja erilaisilla laitteilla mittaamalla. Tuloksena saatiin hyvä yleiskuva kohdeasunnon ilman vaihtuvuudesta. Asuntojen ilmanvaidon käyttövoima laskettiin matemaattisesti ulko- ja sisäilman lämpötilaeroa hyödyntämällä. Mittaus- ja laskennallisia tuloksia verrataan toisiinsa, ja pohditaan, miksi ne eroavat. Lopuksi tuodaan esille mahdollisia parannustoimenpiteitä, joista osa on jo ehditty toteuttamaan kahdessa kohdeasunnossa. Kummassakin asunnossa suljettuja ilmanotto ja -poistoaukkoja on avattu uudelleen, mahdollistaen ilman vaihtumisen halutulla tavalla.

The thesis is commissioned by Nordcons Oy's special work hygienist and managing director Vesa Viljanen. The thesis has been carried out as a study for Nordcons Oy and the Terveet tilat 2028 project. The aim of this thesis is to measure the effectiveness of gravitational ventilation in old residential buildings with the help of a few example cases, and to present conclusions derived from measurement results. Measuring methods serve as a general model that can be applied to other homes that are symptomatic of poor ventilation. The report takes into account the relevant regulations and standards of the authorities, as well as the literature generally considered relevant in the field, and the most relevant aspects of the investigation have been taken into account.

The study focused on a 7-storey and 95-storey apartment block built in 1929 with gravity ventilation. Residents of several apartments have complained about the lack of ventilation and the symptoms of poor air turnover. Three of the apartments were selected for measurement. Two of these have already been renovated regarding gravity ventilation.

Measurements were made by observation and measurement by various devices. The result was a good overview of the fluctuation of the air in the target home. The propulsion force of dwellings was calculated mathematically by utilizing the difference in temperature between the outside and indoor air. Measurement and mathematically calculated results are compared and suggestions on why they differ are presented. Finally, possible improvement measures, some of which have already been implemented in two target homes, are highlighted. In each apartment, closed air intake and outlet openings have been reopened, allowing air to flow as intended.