Työllisyyden monialaisen yhteispalvelun asiakkaiden palvelujen käyttö

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, mitä julkisia terveydenhuolto-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita pitkäaikaistyöttömät käyttävät ja tapahtuiko palveluiden käytössä muutoksia työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi siirtymisen seurauksena. Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisena kyselytutkimuksena ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Aineisto on kerätty matched-pair -koeasetelmaa varten, jossa varsinaiselle tutkittavalle ryhmälle muodostetaan oleellisilta piirteiltään vastaava verrokkiryhmä, joka ei osallistu palveluun. Aineiston analysoinnissa oltiin kiinnostuneita, mitä palveluita vastaajat käyttivät, havaitaanko palveluiden käytössä tilastollista eroa seurantajakson kuluttua ja onko ryhmien välillä tilastollisesti havaittavia eroja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömät eivät saa tarvitsemiaan palveluita riittävästi. He ovat työllistä väestöä sairaampia, mutta käyttävät terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluita työssä käyvää väestöä vähemmän. Työttömien neuvonta ja ohjaus näyttäytyy tulosten valossa riittämättömältä ja ohjautumista työllistämistä edistäviin palveluihin ei juurikaan ole tapahtunut. Sosiaalipalveluiden käyttö on myös ollut vähäistä. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että pitkäaikaistyöttömillä on vaikeuksia löytää tarvitsemiaan palveluita. Kaikissa tarkastelluissa palveluissa havaittiin todennäköistä alikäyttöä eli ihmiset eivät syystä tai toisesta käytä palveluita, joista olisi heille hyötyä. Tämän aineiston perusteella ei pystytä tekemään johtopäätöksiä siitä, miksi palveluntarpeita ei pystytä tunnistamaan ja palvelutarvetta tyydyttämään.