Sairaalasta kotiutuminen potilaan kokemana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa kotiutumisen onnistumisesta sairaalajakson jälkeen potilaan palattua takaisin omaan kotiinsa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää kotiutumisen sujuminen potilaan näkökulmasta sekä se, mitä vaikeuksia he olivat kohdanneet kotiuduttuaan ja mitä informaatiota potilaat olisivat tarvinneet ennen kotiutusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa eräälle sairaalalle, jotta jatkossa toimintaa voitaisiin kehittää potilaiden kotiuttamisessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää kotiutuvaa potilasta. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset osoittivat, että ennen kotiutumistaan potilaat luottivat kotiutumisen onnistumiseen ja vain pienellä osalla oli ennakkoepäilyksiä kotiutumisen onnistumisesta. Suurimmalla osalla oli kuitenkin epätietoisuutta kotiohjeista. Kotiutumisen jälkeen suurimmalla osalla oli edelleen positiivinen suhtautuminen kotiutumisen onnistumiseen, vaikka osa olikin jo kohdannut ongelmia. Suurin osa potilaista koki, että heillä oli järjestämättömiä asioita. Suurimmiksi vaikeuksiksi potilaat kokivat terveysongelmat, kotona pärjäämättömyyden, terveyspalvelujen riittämättömyyden sekä henkisen turvattomuuden.

Tuloksista voidaan päätellä, että potilaat eivät osaa toimia sairaalasta saadun ohjeistuksen turvin. Potilaat olisivat hyötyneet, jos heidän tarpeitaan kotona olisi kartoitettu jo sairaalassa. Tämän tiedon perusteella voidaan jatkossa kehittää sairaalan kotiutusprosessia. Jatkotutkimuksena ehdotetaan, että voitaisiin tehdä check-lista hoitohenkilöstölle kotiutuksen avuksi.

The purpose of this study was to gather information about how successful the discharge process has been, as experienced by patients after their hospitalisation period. The main focus of the study was to examine how the patients had experienced their discharge and what information patients would have needed before being discharged from hospital. The study was conducted for a certain hospital in order to develop their discharge methods.

The study was conducted with a qualitative approach. The data for the study were gathered through theme interviews. For the study, four patients were interviewed. The interview data were analysed by means of inductive content analysis.

The results showed that, before their discharge, the patients were confident about their coping at home. Only a small part had doubts about the success of their post-hospitalisation discharge. However, the majority of the patients were unaware of the home instructions. After being discharged, the majority still had a positive attitude towards coping at home, although some had already encountered problems. The majority of the patients felt that there were matters unattended to. The worst problems they had experienced were health issues, coping at home, the lack of health services and mental insecurity.

It can be concluded from the results that patients are not able to act on the basis of the instructions provided by the hospital. Patients would have benefited if their needs at home had been attended to already while in hospital. This information can be used to further develop the process of discharge from the hospital. A further study suggests that a check-list could be made to help the healthcare staff with patient discharge.