Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön muutosvalmiuden kehittämisehdotus
Rytkönen, Tiina (2019)
Rytkönen, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019073117717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019073117717
Tiivistelmä
Maakuntauudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät oli tarkoitus siirtää vuoden 2021 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Tämä olisi tarkoittanut työ- ja elinkeinotoimistojen lakkauttamista. Työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstö olisi siirtynyt uusien maakuntien palvelukseen. Yleensä organisaatiomuutokset aiheuttavat työntekijöissä niin toiveikkuutta kuin myös pelkoa tulevaisuuden suhteen. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millainen on Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön muutosvalmiuden tila. Selvityksen perusteella tehtiin muutosvalmiuden kehittämisehdotus.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jonka tiedonhankinta toteutettiin kyselyn ja fokusryhmähaastattelun avulla. Henkilöstön muutosvalmiutta tutkittiin muutosmotivaation, resurssien riittävyyden, henkilöstön ominaisuuksien ja organisaation ilmapiirin näkökulmasta Lehmanin (2002) mallia mukaellen. Fokusryhmähaastattelun avulla syvennettiin kyselyn tulosten tulkintaa. Kyselyn ja haastattelun tulosten perusteella tehtiin muutosvalmiuden kehittämisehdotus.
Aikaisempien tutkimusten perusteella organisaatiomuutosten onnistuminen on pääsääntöisesti henkilöstön varassa. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön muutosvalmiuden tila on hyvällä tasolla. Kehittämisehdotukseen valikoitui kaksi teemaa: viestintä ja suhtautuminen muutokseen. Tulosten perusteella kaivattiin enemmän ja oikea-aikaista virallista viestintää. Lisäksi tuloksista nousi esille henkilöstön muutosvastarinta. Kehittämisehdotus sisältää toimenpidevalikoiman näihin haasteisiin vastaamiseksi. Toimenpiteinä esitetään mm. linjapalaverin käytäntöjen muuttamista ja Muutos ja minä -valmennuskokonaisuuden hyödyntämistä. Vaikka maakuntauudistuksen valmistelu lopetettiin, muutosvalmiuden tilan tutkiminen ei ollut hyödytöntä. Nykyään organisaatiot kohtaavat muutoksia jatkuvasti. Jotta muutokset onnistuisivat, tulee henkilöstön muutosvalmiuden olla hyvällä tasolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää johtamisen tukena muutosprosessin aikana Pohjois-Savon TE-toimistossa.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jonka tiedonhankinta toteutettiin kyselyn ja fokusryhmähaastattelun avulla. Henkilöstön muutosvalmiutta tutkittiin muutosmotivaation, resurssien riittävyyden, henkilöstön ominaisuuksien ja organisaation ilmapiirin näkökulmasta Lehmanin (2002) mallia mukaellen. Fokusryhmähaastattelun avulla syvennettiin kyselyn tulosten tulkintaa. Kyselyn ja haastattelun tulosten perusteella tehtiin muutosvalmiuden kehittämisehdotus.
Aikaisempien tutkimusten perusteella organisaatiomuutosten onnistuminen on pääsääntöisesti henkilöstön varassa. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön muutosvalmiuden tila on hyvällä tasolla. Kehittämisehdotukseen valikoitui kaksi teemaa: viestintä ja suhtautuminen muutokseen. Tulosten perusteella kaivattiin enemmän ja oikea-aikaista virallista viestintää. Lisäksi tuloksista nousi esille henkilöstön muutosvastarinta. Kehittämisehdotus sisältää toimenpidevalikoiman näihin haasteisiin vastaamiseksi. Toimenpiteinä esitetään mm. linjapalaverin käytäntöjen muuttamista ja Muutos ja minä -valmennuskokonaisuuden hyödyntämistä. Vaikka maakuntauudistuksen valmistelu lopetettiin, muutosvalmiuden tilan tutkiminen ei ollut hyödytöntä. Nykyään organisaatiot kohtaavat muutoksia jatkuvasti. Jotta muutokset onnistuisivat, tulee henkilöstön muutosvalmiuden olla hyvällä tasolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää johtamisen tukena muutosprosessin aikana Pohjois-Savon TE-toimistossa.