Kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan tuotantoketjun kehittäminen

Abstract

Suomen lammastalous on kehittynyt kotitarve eläintenpidosta ja villantuotannosta hiljalleen ammattimaiseksi lihantuotannoksi. Tilojen määrä on vähentynyt samalla kun, uuhimäärä tilaa kohti on kasvanut. Lammastuottajat ovat tuskailleet heikon kannattavuuden ja viivästyneiden teurasnoutojen kanssa. Työn tilaaja Suomen Lammasyhdistys on valtakunnallinen edunvalvonta- ja tiedotusorganisaatio, jonka tehtävänä on kehittää ja tukea kotimaista lammastaloutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lammasketjua ja sen toimijoita, löytää mahdolliset ongelmakohdat. Tavoitteena oli ymmärtää lammasketjun eri toimijoita ja ketjua kokonaisuudessaan. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on lisääntynyt. Lähiruoka, ruoan ekologinen jalanjälki ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat päivittäisiä puheenaiheita. Tutkimuksen yhtenä tehtävänä oli myös selvittää vastaako kotimaisen karitsan ja lampaantarjonta kuluttajien toiveisiin ja kulutustottumuksiin. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja haastattelemalla lammasketjun eri toimijoita (teurastamot, jalostamot, tukku ja suurkeittiöt). Tutkimustulokset osoittavat, että kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan markkinat eivät ole asiakaslähtöiset. Markkinointia tehdään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Integraatio ja ohjaus ketjussa on vähäistä. Ostava teollisuus, tukut ja kauppa pystyvät määrittelemään lampaanlihan hinnan. Kehitysideoina esitettiin kotimaisen karitsan brändäämistä, vähintäänkin alueellista yhteistyötä tilojen ja karitsanlihaketjun toimijoiden välillä. Sesonkina lammastuotteille saadaan parempi hinta ja kysyntää on enemmän, haasteena tuoreen lihan riittävä saatavuus. Yhtenä vaihtoehtona sesonki haasteeseen on pakkasvarastointi. Kehityskohteina voisi olla myös lampaan ja karitsan ruhon uudelleen segmentointi ja lammastuotteiden jatkojalostaminen.

Finnish sheep farming has developed from private animal husbandry and wool growers to professional meat production. The number of sheep farms has decreased as the number of ewes per farm has increased. Sheep farmers have been struggling with poor profitability and delayed slaughter transports. Finnish Sheep Association, the assigner of this study, is a national advocacy association. Its job is to improve and support Finnish sheep farming. The objective for this study was to investigate at the sheep chain and its operators and to find possible problems. The aim was to gain an understanding of the different actors in the chain and the chain itself as a whole. Consumer’s interest in the origin of food has increased. Topics like local food, the ecological footprint of food and the the fight against climate change are now topical in the media. One of the purposes was to study whether consumer wishes and habits correspond to the supply of Finnish lamb and sheep. The study was conducted as a literature research and by interviewing different sheep chain actors, like slaughter houses or meat industry companies, wholesalers and professional kitchens. The results of the study show that the Finnish sheep and lamb markets are not consumer-oriented. There is very little marketing if any. Integration and guiding in the sheep chain are limited. The buying industry, wholesalers and retailers can determine the price for the sheep meat. As development ideas for the Finnish sheep chain were presented Finnish lamb branding and at least regional cooperation between sheep farms and other operators in the sheep meat chain. In high season, sheep products have more demand and a better price. The challenge is to get enough fresh meat. One solution to the season problem could be freezer storages. In addition, the sheep and lamb carcass could be re-segmented and sheep products could be further processed.