Rikos- ja riita-asioiden sovitteluprosessin kehittäminen : sovittelun vastuuhenkilöiden kokemuksia

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee lakisääteisen rikos- ja riita-asioiden sovittelun prosessia, sen johtamista ja kehittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sovittelun vastuuhenkilöt ovat pyrkineet kehittämään ja sujuvoittamaan sovitteluprosessin kulkua aloitemäärien kasvaessa, sekä millaisin keinoin laatua ja sujuvuutta seurataan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sovittelujen johtamisen ja ohjaamisen hyvistä käytänteistä.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerätiin haastattelemalla viittä sovittelun vastuuhenkilöä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sovittelun vastuuhenkilöt ovat kehittäneet sovitteluprosessia monin tavoin, ja osallistaneet sovittelutoimistojen henkilöstön kehittämiseen. Arvon tuottaminen asiakkaalle ja prosessien sujuvuus olivat kehittämisen tavoitteina. Kehittämisen kohteena oli ollut työtapojen yhtenäistäminen ja dokumentoiminen, sekä rakenteiden ja struktuurin luominen sovitteluohjaajien työn organisoimisen tueksi. Tulosten mukaan huomiota oli kiinnitetty samoihin prosessin vaiheisiin, mutta tavat, joilla niitä oli muutettu, vaihtelivat. Kehittämisen taustafilosofiana nousi esiin prosessien johtaminen sekä Lean-ajattelu. Prosessin läpimenoaika ja aloitteita koskevat tilastot olivat yleisimmin käytössä olevat toimintaa kuvaavat mittarit. Niiden lisäksi toimistot olivat kehittäneet käytännön pohjalta omia toimintaa kuvaavia mittareita.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehittämistä tapahtuu paljon ja kehittämistyö on jatkuvaa. Tutkimus osoittaa, että omia toimintakäytänteitä ollaan valmiita haastamaan ja muuttamaan, ja tilaa on myös kokeilla erilaisia asioita. Kehitettävää on kokeilujen ja niiden pohjalta tehtyjen muutosten dokumentointi, mittaaminen ja analysointi. Jatkossa olisi hyvä tutkia, voisiko esimerkiksi Leanin ja prosessien johtamisen periaatteiden hyödyntäminen syvemmin parantaa tehtävää kehittämistyötä.

This thesis examines the process in mediation of crimes and certain disputes. The purpose was to find out, how the managers of mediation offices have pursued good quality and process flow, and how the quality has been monitored. The goal was to produce information about good practices of managing the mediation process.

This thesis is a qualitative study, and the data were collected by conducting theme interviews. Five managers of mediation offices were interviewed, and the results were analyzed through inductive data analysis.

The results show that the process has been improved, and the staff of the mediation offices has participated in developing the process. The goals were to produce value to the client and improve the process flow. Developments were based on Lean-thinking and process management principles. Statistics and total lead time were used in monitoring the quality.

The conclusion is that managers are ready to evaluate and change the procedures used and give space to experiment different ways of working. Further improvements could be made in documenting, measuring and analyzing the changes. As a continuance to this study, it could be examined whether utilizing Lean and process management principles increasingly would benefit the mediation offices in their work.