Aivoverenkiertohäiriö-yhdyshenkilötoiminnan kehittäminen - toimintatutkimus
Torvinen, Jenni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070517637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070517637
Tiivistelmä
Kehittämistyön aiheena oli kehittää aivoverenkiertohäiriö (avh)-yhdyshenkilötoimintaa, jota oli toteutettu kehittämistyön alkaessa viiden vuoden ajan Tampereen Kotiutustiimissä. Kehittämistyössä kuvattiin ensin toiminnan tausta ja nykytila. Nykytilan kuvauksen tiedonkeruumenetelmänä teetettiin joulukuussa 2018 sähköinen kysely valitulle joukolle Tampereen kaupungin henkilöstöstä, jotka työssään kohtaavat avh-sairastuneita läheisineen. Kyselyn laatimisessa yhteistyökumppanina toimi Aivoliitto, sähköinen Surveypal-kysely lähetettiin noin 140 vastaajalle.
Kyselyn avulla selvitettiin henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia avh-yhdyshenkilötoiminnasta sekä kerättiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä tuloksena saatiin tietoa siitä, että ammattilaisten näkemyksen mukaan kotikäynti on olennaisin työmuoto ja kuntoutujien kontaktointia jo osastojakson aikana sekä verkostoyhteistyötä voisi lisätä. Ammattilaiset kokivat avh-yhdyshenkilön roolin epäselväksi ja toivoivat käytännöllistä tiedotusta siitä, millaisissa tilanteissa avh-yhdyshenkilön osaamista voi hyödyntää.
Tulosten perusteella valikoitiin kehittämistehtäviksi kuntoutusohjaajan tehtäväkuvan päivitys vastaamaan avh-yhdyshenkilötoimintaa sekä avh-yhdyshenkilötoiminnan tiedotuksen ja markkinoinnin suunnittelu ja käynnistäminen. Tiedostuksen ja markkinoinnin keinoina uudistettiin asiakkaille jaettavaa esitettä, laadittiin ammattilaisten käyttöön tiedote avh-yhdyshenkilötoiminnasta sekä järjestettiin ja suunniteltiin erilaisten verkostojen tapaamisiin ja koulutuksiin tietoiskuja avh-yhdyshenkilötoiminnasta.
Kehittämistyön keskeisistä tuloksista kirjoitettiin artikkeli Aivoliiton toimittamaan Aivoterveys-lehteen. Kehittämistyössä suunniteltiin myös vuosittain toteutuva yhteydenpito keskeisiin verkostoyhteistyötahoihin ja kyselyn toteuttaminen uudestaan muutaman vuoden kuluttua.
Kyselyn avulla selvitettiin henkilöstön käsityksiä ja kokemuksia avh-yhdyshenkilötoiminnasta sekä kerättiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Keskeisenä tuloksena saatiin tietoa siitä, että ammattilaisten näkemyksen mukaan kotikäynti on olennaisin työmuoto ja kuntoutujien kontaktointia jo osastojakson aikana sekä verkostoyhteistyötä voisi lisätä. Ammattilaiset kokivat avh-yhdyshenkilön roolin epäselväksi ja toivoivat käytännöllistä tiedotusta siitä, millaisissa tilanteissa avh-yhdyshenkilön osaamista voi hyödyntää.
Tulosten perusteella valikoitiin kehittämistehtäviksi kuntoutusohjaajan tehtäväkuvan päivitys vastaamaan avh-yhdyshenkilötoimintaa sekä avh-yhdyshenkilötoiminnan tiedotuksen ja markkinoinnin suunnittelu ja käynnistäminen. Tiedostuksen ja markkinoinnin keinoina uudistettiin asiakkaille jaettavaa esitettä, laadittiin ammattilaisten käyttöön tiedote avh-yhdyshenkilötoiminnasta sekä järjestettiin ja suunniteltiin erilaisten verkostojen tapaamisiin ja koulutuksiin tietoiskuja avh-yhdyshenkilötoiminnasta.
Kehittämistyön keskeisistä tuloksista kirjoitettiin artikkeli Aivoliiton toimittamaan Aivoterveys-lehteen. Kehittämistyössä suunniteltiin myös vuosittain toteutuva yhteydenpito keskeisiin verkostoyhteistyötahoihin ja kyselyn toteuttaminen uudestaan muutaman vuoden kuluttua.