Sydänpotilaan mielenterveys

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa tietoa hankittujen sydänsairauksien ja sydänsiirron vaikutuksista potilaiden mielenterveyteen sekä sydänpotilailla mahdollisesti esiintyvistä mielenterveyshäiriöistä. Tavoitteena on edistää sydänpotilaiden mielenterveyttä ja edesauttaa sydänsairaiden mielenterveyshäiriöiden varhaista tunnistamista sekä niitä ennaltaehkäisevää hoitotyötä. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena (n=37), ja sen toimeksiantajana toimii Turun Ammattikorkeakoulu. Kirjallisuuskatsauksen kohteeksi on rajattu täysi-ikäiset hankittuja sydänsairauksia sairastavat potilaat, sydämen vajaatoimintaa sairastavat sekä sydänsiirtopotilaat.

Sydänsairaudet ja mielenterveyshäiriöt ovat Suomessa merkittäviä kansanterveydellisiä taakkoja. Näillä sairausryhmillä on todettu olevan monia yhteyksiä: ne ovat riskitekijöitä toisilleen ja voivat esiintyä usein myös samanaikaisesti. Hankittuja sydänsairauksia ovat sepelvaltimotauti, rytmihäiriöt sekä hankitut läppäviat ja hankitut kardiomyopatiat.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä sydänsairautta sairastavilla potilailla. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimmin esiintyviä mielenterveyden häiriöitä sydänpotilailla. Oireet vaihtelevat lievästä vakavaan masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Lisäksi erilaiset pelkotilat sekä surun ja alakuloisuuden tunteet ovat mahdollisia. Naisilla sydänsairauksista aiheutuvat mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä kuin miehillä. Potilaan iän vaikutuksesta mielenterveyteen on keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia. Sydänsiirtopotilailla masennus- ja ahdistuneisuusoireet ajoittuvat enimmäkseen ensimmäisten viikkojen ajalle sydänsiirto-operaatiosta. Mahdollisesti uusiutuvat masennusjaksot esiintyvät sydänsiirtopotilailla usein samanaikaisesti somaattisen tilan heikkenemisen yhteydessä. Masennuksella ja ahdistuneisuudella on kuolleisuusriskiä sekä erilaisten liitännäissairauksien riskiä lisäävä vaikutus.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida ja arvioida sydänpotilaiden psyykkistä hyvinvointia fyysisen tilan rinnalla. Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ovat tärkeässä roolissa sydänsairautta sairastavilla potilailla. Säännöllinen seulonta on ensimmäinen askel kohti mielenterveyden häiriöitä ennaltaehkäisevää hoitotyötä.

The purpose of this bachelor’s thesis is to find out knowledge of the effects of non-congenital heart diseases and heart transplantation on patients’ mental health, as well as the mental disorders which may possibly occur among cardiac patients. The aim is to promote the mental health of cardiac patients, and to assist the early recognition of mental disorders and the preventive nursing of cardiac patients. The bachelor’s thesis has been executed as a descriptive literature review (n=37), and the client of the thesis is Turku University of Applied Sciences. The definitions of the descriptive literature review have been limited to adult non-congenital heart disease, heart failure and heart transplant patients.

Heart diseases and mental disorders are significant health-related burdens among the Finnish population. Many connections have been found between these diseases: they are risk factors for each other and can often occur concurrently. Coronary artery disease, arrhythmia, non-congenital valvular heart disease and non-congenital cardiomyopathy belong to the non-congenital heart diseases.

Mental disorders are common among cardiac patients: depression and anxiety are the most common mental disorders occurring. The symptoms vary from mild to severe depression and anxiety. In addition, different kinds of fears and feelings of sorrow and melancholia are possible. Mental disorders caused by heart diseases are more common among women than men. There are contradictory results regarding whether or not the cardiac patient’s age has an effect on mental health. Heart transplant patients’ depressive and anxiety symptoms occur mostly during the first three postoperative weeks. If the depressive or anxiety symptoms recur they often coexist with impaired somatic condition. Depression and anxiety increase mortality and comorbidity risks.

Health care workers should monitor and evaluate the psychological well-being of cardiac patients alongside the physical condition. The early recognition and intervention play an important role with cardiac patients. Regular screening is the first step towards mental disorders’ preventive nursing.