Turvapaikanhakijanaisten kokemuksia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnasta
Jurvanen, Heta (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081717876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081717876
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka turvapaikanhakijanaiset kokevat Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kymen piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan. Työn tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka tällainen ystävätoiminta auttaa ja tukee raskaassa elämänvaiheessa, ja auttaako ystävätoiminta myös ennakoivasti kotoutumaan Suomeen, vaikka turvapaikkapäätös vielä puuttuu. Entä minkälaista tukea ja turvaa se antaa tällaisessa tilanteessa.
Tutkimukset suoritettiin teemahaastatteluina puolistrukturoidusti turvapaikanhakijoille sekä heidän suomalaisille tukiystävilleen. Yksi haastattelu suoritettiin englanniksi ilman tulkkia. Muut haastattelut turvapaikanhakijoille suoritettiin asiakastulkin tai ulkopuolisen tulkin avustuksella.
Ystävätoiminnalla voidaan sanoa olevan positiivisia vaikutuksia turvapaikanhakijoille ja myös heidän perheilleen. He saavat ystäviltä tukea ja turvaa vaikeassa elämäntilanteessa vain olemalla mukana heidän arkielämässään ja saamalla keskusteluapua, jos sitä tarvitaan. Parhaimman tuen turvapaikanhakijat mielsivät saavansa jo pelkästä ystävän läsnäolosta heidän elämässään ja yhteisestä arkisesta puuhastelusta. Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen sekä myös suomen kielen opettelu on ollut helpompaa yhdessä ystävän kanssa arkitilanteissa. Kaikki turvapaikanhakijat arvostivat kovasti ystäviään ja toivoivat muillekin turvapaikanhakijoille mahdollisuutta suomalaiseen ystävään. Myös suomalaiset ystävät mielsivät ystävyyssuhteet lämpimiksi, mutta ymmärsivät hyvin oman asemansa ensisijaisesti tukihenkilöinä.
Tutkimukset suoritettiin teemahaastatteluina puolistrukturoidusti turvapaikanhakijoille sekä heidän suomalaisille tukiystävilleen. Yksi haastattelu suoritettiin englanniksi ilman tulkkia. Muut haastattelut turvapaikanhakijoille suoritettiin asiakastulkin tai ulkopuolisen tulkin avustuksella.
Ystävätoiminnalla voidaan sanoa olevan positiivisia vaikutuksia turvapaikanhakijoille ja myös heidän perheilleen. He saavat ystäviltä tukea ja turvaa vaikeassa elämäntilanteessa vain olemalla mukana heidän arkielämässään ja saamalla keskusteluapua, jos sitä tarvitaan. Parhaimman tuen turvapaikanhakijat mielsivät saavansa jo pelkästä ystävän läsnäolosta heidän elämässään ja yhteisestä arkisesta puuhastelusta. Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen sekä myös suomen kielen opettelu on ollut helpompaa yhdessä ystävän kanssa arkitilanteissa. Kaikki turvapaikanhakijat arvostivat kovasti ystäviään ja toivoivat muillekin turvapaikanhakijoille mahdollisuutta suomalaiseen ystävään. Myös suomalaiset ystävät mielsivät ystävyyssuhteet lämpimiksi, mutta ymmärsivät hyvin oman asemansa ensisijaisesti tukihenkilöinä.