Agile Methodologies in Product Development : Case Discrete Manufacturing and Assembly
Lappalainen, Tero (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082217930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082217930
Tiivistelmä
Poikkeuksetta viime vuosien menestyneimmät ICT-yritykset ovat hyödyntäneet tuotekehityksessään ketteriä menetelmiä. Miten käy, kun samoja menetelmiä käytetään kokonaan toisella toimialalla? Lyhyiden, kustomoitujen erien tuotannossa on tuotekehityssyklien nopeus ja jatkuvasti muuttuvien prioriteettien hallinta äärimmäisen tärkeää. Kehittämistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Discrete Manufacturing and Assemblyn tuotekehitysprosessia tarve muuttaa, miten ketteriä menetelmiä voidaan hyödyntää suunnittelutyössä, miten uusi toimintamalli otetaan käyttöön ja mitä tuloksia sillä voidaan saavuttaa.
Nykytilanteen ja muutostarpeen selvittämiseksi hyödynnettiin laadullista haastattelututkimusta. Samanaikaisesti perehdyttiin käytetyimpiin ja viime aikoina eniten käyttäjäkuntaansa kasvattaneisiin ketteriin menetelmiin ja toimialan sovellutuksiin hyödyntäen lähdekirjallisuutta ja verkkomateriaaleja. Näiden pohjalta luotiin viitekehysten vertailukehikko, jossa huomioitiin toimeksiantajan tarpeet ja tehtiin suositus sopivimmista viitekehyksistä. Tämän jälkeen tehtiin uuden toimintatavan kuvaus, toteutettiin tarvittavat työkalut ja otettiin uusi tapa käyttöön.
Vaikutusta mitattiin muutosta ennen ja jälkeen tehdyillä määrällisillä verkkokyselyillä ja vertaamalla suunnitelmien julkaisumääriä kahden edellisen vuoden tuloksiin. Lopputuloksena ketterien menetelmien hyödyntäminen kasvatti prosessin osallistujien mielestä prosessin selkeyttä, tuki paremmin laadukkaiden tuotteiden suunnittelua, teki priorisoinnista ja kommunikaatiosta läpinäkyvämpää. Tuottavuuden kasvulle ei tutkimuksen aikana löydetty aukottomia todisteita, vaan muiden tekijöiden vaikutus jäi merkittävämmäksi. Tämä ei kuitenkaan poissulje uuden mallin mukaisen jatkuvan kehittämisen kautta syntyvää kasvua jatkossa.
Nykytilanteen ja muutostarpeen selvittämiseksi hyödynnettiin laadullista haastattelututkimusta. Samanaikaisesti perehdyttiin käytetyimpiin ja viime aikoina eniten käyttäjäkuntaansa kasvattaneisiin ketteriin menetelmiin ja toimialan sovellutuksiin hyödyntäen lähdekirjallisuutta ja verkkomateriaaleja. Näiden pohjalta luotiin viitekehysten vertailukehikko, jossa huomioitiin toimeksiantajan tarpeet ja tehtiin suositus sopivimmista viitekehyksistä. Tämän jälkeen tehtiin uuden toimintatavan kuvaus, toteutettiin tarvittavat työkalut ja otettiin uusi tapa käyttöön.
Vaikutusta mitattiin muutosta ennen ja jälkeen tehdyillä määrällisillä verkkokyselyillä ja vertaamalla suunnitelmien julkaisumääriä kahden edellisen vuoden tuloksiin. Lopputuloksena ketterien menetelmien hyödyntäminen kasvatti prosessin osallistujien mielestä prosessin selkeyttä, tuki paremmin laadukkaiden tuotteiden suunnittelua, teki priorisoinnista ja kommunikaatiosta läpinäkyvämpää. Tuottavuuden kasvulle ei tutkimuksen aikana löydetty aukottomia todisteita, vaan muiden tekijöiden vaikutus jäi merkittävämmäksi. Tämä ei kuitenkaan poissulje uuden mallin mukaisen jatkuvan kehittämisen kautta syntyvää kasvua jatkossa.