Kansalaisaloite - suomalaisten keino vaikuttaa poliittiseen keskusteluun
Määttä, Johanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082818039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082818039
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii suomalaisia valtiollisia kansalaisaloitteita. Oikea suoran demokratian periaatteiden mukainen kansalaisaloite johtaa aina kansanäänestykseen, jos eduskunta ei hyväksy sitä sellaisenaan. Suomessa on kuitenkin käytössä asialista-aloite eli sisällöllinen kansalaisaloite, jolloin asioista ei järjestetä kansanäänestyksiä vaan kansa voi ehdottaa poliittiselle asialistalle aiheita, joista eduskunta päättää.
Työn tavoitteena on selvittää, millaiset kansalaisaloitteet ovat saaneet eniten suosiota ja millaiset aloitteet ovat menneet parhaiten läpi. Lisäksi tutkittiin, kuinka hyvin Suomen kansalaisaloitejärjestelmä toimii. Tietokantana on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelu, jossa on lähes kaikki suomalaisten tekemät kansalaisaloitteet. Aloitteen tekemiseen voi käyttää myös muuta verkkopalvelua, kunhan se on Viestintäviraston hyväksymä.
Verkkopalvelussa on 27 kansalaisaloitetta, jotka on lähetetty eduskuntaan. Lisäksi viidessä päättyneessä aloitteessa on yli 50 000 Väestörekisterikeskuksen tarkistamaa kannatusilmoitusta, mutta niitä ei ole lähetetty vielä eduskunnan käsittelyyn. Tutkimus keskittyy noihin 32 kansalaisaloitteeseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin aineistolähtöisenä analyysinä. Kansalaisaloite.fi-tietokannan tiedot pelkistettiin yhteen tiedostoon, ryhmiteltiin eri ylä- ja alakategorioihin ja käsitteellisteltiin. Työ toteutettiin kesä-heinäkuussa 2019.
Eniten kannatusilmoituksia keränneitä aloitteita ovat sosiaalisiin kysymyksiin, rikollisuuteen ja terveyteen liittyvät kansalaisaloitteet. Myös läpimenneet kaksi aloitetta liittyvät sosiaalisiin kysymyksiin. Kummankin läpimenon taustalla oli myös tunteita herättänyt julkinen keskustelu sekä järjestöjen tuki. Yli 90 % eduskuntaan lähetetyistä aloitteista kuitenkin hylätään. Vaikka moni aloite ei mene läpi, ne ovat vaikuttaneet paljon julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.
Työn tavoitteena on selvittää, millaiset kansalaisaloitteet ovat saaneet eniten suosiota ja millaiset aloitteet ovat menneet parhaiten läpi. Lisäksi tutkittiin, kuinka hyvin Suomen kansalaisaloitejärjestelmä toimii. Tietokantana on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelu, jossa on lähes kaikki suomalaisten tekemät kansalaisaloitteet. Aloitteen tekemiseen voi käyttää myös muuta verkkopalvelua, kunhan se on Viestintäviraston hyväksymä.
Verkkopalvelussa on 27 kansalaisaloitetta, jotka on lähetetty eduskuntaan. Lisäksi viidessä päättyneessä aloitteessa on yli 50 000 Väestörekisterikeskuksen tarkistamaa kannatusilmoitusta, mutta niitä ei ole lähetetty vielä eduskunnan käsittelyyn. Tutkimus keskittyy noihin 32 kansalaisaloitteeseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin aineistolähtöisenä analyysinä. Kansalaisaloite.fi-tietokannan tiedot pelkistettiin yhteen tiedostoon, ryhmiteltiin eri ylä- ja alakategorioihin ja käsitteellisteltiin. Työ toteutettiin kesä-heinäkuussa 2019.
Eniten kannatusilmoituksia keränneitä aloitteita ovat sosiaalisiin kysymyksiin, rikollisuuteen ja terveyteen liittyvät kansalaisaloitteet. Myös läpimenneet kaksi aloitetta liittyvät sosiaalisiin kysymyksiin. Kummankin läpimenon taustalla oli myös tunteita herättänyt julkinen keskustelu sekä järjestöjen tuki. Yli 90 % eduskuntaan lähetetyistä aloitteista kuitenkin hylätään. Vaikka moni aloite ei mene läpi, ne ovat vaikuttaneet paljon julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.