Sähkölaitteistojen lämpökamerakuvaukset
Rintakumpu, Esa (2019)
Rintakumpu, Esa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083118084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083118084
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Kiwa Inspecta Oy:lle koulutuskokonaisuus lämpökameran hyödyntämisestä sähkölaitteistojen tarkastuksissa. Työ jakautui kahteen osaan: opetusmateriaaliin ja kirjalliseen teoriaosioon. Opetusmateriaalissa perehdyttiin laajemmin lämpökameroiden tekniikkaan, lämpökuvien ottamiseen, tulkintaan sekä tulosten raportointiin. Teoriaosiossa tarkasteltiin lämpökuvaukseen liittyviä lämpöopin keskeisiä käsitteitä ja lakeja sekä niiden hyödyntämistä mittauksissa.
Teorian lisäksi kirjallisessa osiossa vertailtiin lämpökameroiden ominaisuuksia keskittyen lähinnä lämpökuvan laatuun vaikuttaviin asioihin. Näitä olivat resoluutio, lämpöherkkyys (NETD) ja pikselierottelukyky (IFOV), joihin perustuen pohdittiin ominaisuuksiltaan sopivinta kameraa sähkölaitteistojen tarkastuksiin. Johtopäätöksenä oli, että lämpökamera kannattaisi olla jonkin verran ST-kortin vaatimuksia parempi. Lämpökuvista vikakohtien löytäminen ja analysointi olisi tällöin helpompaa ja luotettavampaa.
Työssä tutkittiin myös, miten lämpöopin teoriaa kannattaa hyödyntää lämpökameramittauksissa sekä lämpökuvien analysoinnissa. Huomattiin, että teorian soveltaminen käytäntöön parantaa lämpökuvien laatua sekä helpottaa mahdollisten vikakohtien löytymistä. Opinnäytetyön edetessä huomattiin myös, että teoriaosaamisen lisäksi lämpökameralla tehtävät mittaukset vaativat myös käytännön kokemusta ja näkemystä tutkittavista sähkölaitteistoista sekä niiden erityispiirteistä.
Teorian lisäksi kirjallisessa osiossa vertailtiin lämpökameroiden ominaisuuksia keskittyen lähinnä lämpökuvan laatuun vaikuttaviin asioihin. Näitä olivat resoluutio, lämpöherkkyys (NETD) ja pikselierottelukyky (IFOV), joihin perustuen pohdittiin ominaisuuksiltaan sopivinta kameraa sähkölaitteistojen tarkastuksiin. Johtopäätöksenä oli, että lämpökamera kannattaisi olla jonkin verran ST-kortin vaatimuksia parempi. Lämpökuvista vikakohtien löytäminen ja analysointi olisi tällöin helpompaa ja luotettavampaa.
Työssä tutkittiin myös, miten lämpöopin teoriaa kannattaa hyödyntää lämpökameramittauksissa sekä lämpökuvien analysoinnissa. Huomattiin, että teorian soveltaminen käytäntöön parantaa lämpökuvien laatua sekä helpottaa mahdollisten vikakohtien löytymistä. Opinnäytetyön edetessä huomattiin myös, että teoriaosaamisen lisäksi lämpökameralla tehtävät mittaukset vaativat myös käytännön kokemusta ja näkemystä tutkittavista sähkölaitteistoista sekä niiden erityispiirteistä.