Onboarding – työntekijöiden perehdytyskokemuksen mittaaminen ja kehittäminen
Säkkinen, Teppo (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091318477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091318477
Tiivistelmä
Kilpailu työmarkkinoilla kiristyy, ja yritykset kilpailevat parhaista osaajista. Uusien työntekijöiden rekrytointiin panostetaan paljon rahaa joko yrityksen sisäisillä toimilla tai rekrytointiyrityksiä käyttämällä. Syystä tai toisesta yritykset eivät kuitenkaan satsaa tarpeeksi rahaa tai aikaa uusien tarpeeksi uusien työntekijöiden viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Hyvällä onboardingilla voidaan vähentää henkilöiden vaihtuvuutta. On arvioitu että jopa 25% aloittavista henkilöistä lopettaa ensimmäisen vuoden aikana uuden työantajan palveluksessa. Huono onboarding lisää henkilöstön vaihtuvuutta ja hidastaa työntekijöiden kehitystä tuottavammiksi. Nämä seuraukset osaltaan lisäävät yrityksien kustannuksia.
Tämä työ on tutkimustyyppinen työ ja tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Työn tavoitteena on selvittää miten tutkittavat yritykset ovat onnistuneet onboarding kokemuksessaan ja miten uudet työntekijät ovat tämän kokeneet. Tavoitteena on myös selvittää, millä osa-alueilla tutkittavat yritykset kohtaavat suurimmat vaikeudet ja millä osa-alueilla yritykset onnistuvat hyvin.
Onboarding sovelluksesta saatavien tulosten perusteella on laadittu niin sanotut Best Practices, eli parhaat keinot ja neuvot millä yritykset voivat parantaa onboarding kokemusta ja onboarding-prosessejaan. Tutkimuksesta saatava tuloksia pystytään myös hyödyntämään Onboarding-tuotteen myynnissä tulevaisuudessa sekä auttamaan tuotekehityksessä.
Työ on rajattu teorian osalta kahteen laajaan osa-alueeseen: kokonaisvaltainen onboarding sekä analytiikka. Kokonaisvaltainen onboarding käsittää sekä perinteisen perehdytyksen että tapahtumat, jotka alkavat, kun henkilö kirjoittaa uuden sopimuksen ja päättyvät, kun perehdytys on valmis. Analytiikka liittyy olennaisena osana niin onboarding sovelluksen käyttöön kuin myös muuhun henkilöstöhallinnon tulevaisuudessa tapahtuviin toimintoihin, johon liittyy datan käsittely. Analytiikkaan käytetään jo nykyisellään henkilöstöhallinnon toiminnoissa, mutta monetkaan yritykset eivät ole käyttäneet data-analytiikan keinoja päivittäisessä henkilöstöhallinnossa ja sen kehittämisessä. Tiedolla johtaminen ja analytiikan käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
Tutkittavat yritykset onnistuivat heidän onboarding-kokemuksensa luomisessa keskimäärin hyvin Yrityksistä löytyi toki myös haasteita ja kehityskohtia. Erityisesti verkostojen luominen oli kaikille tutkimukseen osallistuneille yrityksille haastavaa. Yhteistyö taas on sujunut yrityksissä hyvin. Tutkimukseen osallistyville yrityksille on laadittu heille suunnatut Best Practices -ohjeet, joita yritykset voivat hyödyntää onboarding-kokemusta kehittäessä.
Tämä työ on tutkimustyyppinen työ ja tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Työn tavoitteena on selvittää miten tutkittavat yritykset ovat onnistuneet onboarding kokemuksessaan ja miten uudet työntekijät ovat tämän kokeneet. Tavoitteena on myös selvittää, millä osa-alueilla tutkittavat yritykset kohtaavat suurimmat vaikeudet ja millä osa-alueilla yritykset onnistuvat hyvin.
Onboarding sovelluksesta saatavien tulosten perusteella on laadittu niin sanotut Best Practices, eli parhaat keinot ja neuvot millä yritykset voivat parantaa onboarding kokemusta ja onboarding-prosessejaan. Tutkimuksesta saatava tuloksia pystytään myös hyödyntämään Onboarding-tuotteen myynnissä tulevaisuudessa sekä auttamaan tuotekehityksessä.
Työ on rajattu teorian osalta kahteen laajaan osa-alueeseen: kokonaisvaltainen onboarding sekä analytiikka. Kokonaisvaltainen onboarding käsittää sekä perinteisen perehdytyksen että tapahtumat, jotka alkavat, kun henkilö kirjoittaa uuden sopimuksen ja päättyvät, kun perehdytys on valmis. Analytiikka liittyy olennaisena osana niin onboarding sovelluksen käyttöön kuin myös muuhun henkilöstöhallinnon tulevaisuudessa tapahtuviin toimintoihin, johon liittyy datan käsittely. Analytiikkaan käytetään jo nykyisellään henkilöstöhallinnon toiminnoissa, mutta monetkaan yritykset eivät ole käyttäneet data-analytiikan keinoja päivittäisessä henkilöstöhallinnossa ja sen kehittämisessä. Tiedolla johtaminen ja analytiikan käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
Tutkittavat yritykset onnistuivat heidän onboarding-kokemuksensa luomisessa keskimäärin hyvin Yrityksistä löytyi toki myös haasteita ja kehityskohtia. Erityisesti verkostojen luominen oli kaikille tutkimukseen osallistuneille yrityksille haastavaa. Yhteistyö taas on sujunut yrityksissä hyvin. Tutkimukseen osallistyville yrityksille on laadittu heille suunnatut Best Practices -ohjeet, joita yritykset voivat hyödyntää onboarding-kokemusta kehittäessä.